Slider

Body, joka sulaa päälle

February 28, 2020

Törmäsin eilen Zarassa aivan mahtavaan uuteen juttuun, nimittäin heidän Limitless Contour Collection -mallistoonsa. Mallisto itseasiassa sisältää vain muutaman vaatteen: bodyja, pari toppia ja leggareita, kaikki hyvin maanläheisissä sävyissä. Juju piileekin sitten mallistoon kuuluvien vaatteiden kankaassa ja sen teknologiassa - vaate nimittäin muotoutuu kantajansa päälle, aina hyvin istuvaksi.

Suhtauduin tähän ensin vähän epäilyksellä, sillä kuvissa näkyvä body näyttää henkarilla suunnilleen 7-vuotiaan lapsen uikkarilta. Mutta kyllä, se todellakin sujahti päälle aivan kivuttomasti! Body mukautuu kroppaan ja istuu aivan täydellisesti, ei takerru siihen kuuluisaan muffin topiin ja tuntuu myös tukevan tarvittaessa, olematta kuitenkaan liian tiukka.


Mallistosta harmillisesti löytyy vain kahta kokoa, XS-S ja M-L. Valitsin itse sovittamatta tuon isomman, koska tosiaan henkarilla koko näytti lapsen uimapuvulta, ja olin epäileväinen. Sovitin bodya vasta kotona ja en tiedä, olisiko pienempikin kokoluokka mennyt päälle, kun yleensä olen kokoa S/36.

Toisaalta mulla on pitkähkö selkä, joten olen ihan tyytyväinen tuohon suurempaan kokoon. Ainakin se istuu nyt todella hyvin ja tuntuu sopivan napakalta. Tykkään myös siitä, ettei haarovälissä ole neppareita, niin kuin useissa bodyissa on.


Nyt jään jännityksellä odottamaan, lörpähtääkö body käytössä ja pesuissa sitten liian löysäksi... Toivottavasti ei! Kaiken kaikkiaan ihastuin istuvuuteen, kankaaseen ja malliin niin kovasti, että tilasin juuri samaisen bodyn kahtena mustana kappaleena nettikaupasta. Hyviä perusvaatteita ei ikinä ole liikaa, niistä se toimivin vaatekaappi kuitenkin rakentuu. Pikkuhiljaa alan löytää niitä omia parhaita settejä, omalle kropalle toimivimpia malleja.

Jee!



Hain myös postista aivan ihanat Asoksen pool sliderit eli kumimaiset tohvelit, vanhassa kunnon Adidas-mallissa mutta Asoksen omaa mallistoa. Rakastan tällaisia kenkiä niin ulkona kesäillan kauppareissulla kuin sitten rappukäytävässä saunareissullakin - ne on vaan niin älyttömän helpot. Näiden sävy on tosi kaunis puuteribeige, mutta niitä löytyy myös mustina (ostettiin ne Joelle)!

VKO 8/2020: Autokauppoja ja vatsajuttuja

February 24, 2020

Ostettiin auto. Vihdoin koitti se kutkuttava päivä, kun me ostettiin ensimmäinen yhteinen automme! Mä en ole koskaan omistanut autoa, Joe taas lukuisia muttei yhtäkään Suomessa. Jännän äärellä siis elettiin lauantaina, kun Joe ajoi ensimmäistä kertaa ikinä hänelle väärällä puolella - Briteissä kun liikenne menee toiseen suuntaan ja ratti ja vaihteet sijaitsevat eri puolella autoa :D Vähän hän välillä joutui arvelemaan ja kaivelemaan, että milles kaistalle risteyksessä nyt mennäänkään, kun selkärangasta tulee vanha 10 vuoden kokemus Briteissä ajamisesta, mutta pikkuhiljaa se alkoi sujua tosi hyvin. Taidan ihan ”harjoituksen vuoksi” pyytää piakkoin uutta iltareissua Ikeaan, heh…

Ostin vaaterekin. Vuosien ajan (vielä Tampereella asuessa) mulla oli vaaterekki, joka sitten muistaakseni hajosi. Sittemmin en ole uutta hankkinut, koska en halunnut rekillä olevien vaatteiden keräävän pölyä. Nyt kuitenkin hankin uuden rekin, tehden samalla itselleni lupauksen ettei rekki tule olemaan koskaan aivan täpötäysi! Aion pitää siinä esillä lempparivaatteita ja niitä neuletakkeja ja bleisereitä, joita käytän usein.


Kärsin tosi kovasta vatsaturvotuksesta.
Mulla on jo vuosia ollut jonkinasteisia vatsaongelmia siinä muodossa, että vatsa saattaa yhtäkkiä turvota aivan raskauspalloksi ja olla tosi kipeä. Multa on testattu keliakiat ja laktoosi-intoleranssit, mutta kumpaakaan niistä mulla ei ole. Olen tullut siihen tulokseen, että oman vatsani hermostuttaa stressi, kireät farkut ja pitkä yhtäjaksoinen istuminen. Söin lounaalla parina päivänä ihan vaan kaurapuuroa raejuustolla ja mehukeitolla, kun iski kaupassa himo, ja yhtäkkiä vatsa ei enää turvonnutkaan. (Mun ja Joen Whatsapp-keskustelu on muuten aivan täynnä kuvia mun turvonneesta pallomahasta, auts...)

Tein kukkakaaliwingsejä. Tämä oli toinen kerta, kun niitä testasin. Eka kerta meni aivan pyllylleen ja wingseistä tuli niin tulisia, ettei niitä meinannut alas saada. Nämä onnistuivat jo tosi paljon paremmin ja olivat itseasiassa jopa tosi hyviä, mutta unohdin käännellä niitä uunissa… Ensi kerralla muistan sen, jotta lopputulos on tasaisen rapea!


Käytiin Ikeassa.
Käytiin jo itseasiassa testailemassa autoa Ikea-reissulla äitini kera, ja voi pojat, että voi ihminen tulla yksinkertaisista asioista onnelliseksi! Meidän kodin vaate- ja siivouskaapeissa ei nimittäin jostain ihmeen syystä ollut avainten luovutuksen hetkellä hyllylevyjä (?) ja jouduttiin sellaiset joulukuussa vaatekaappeihin teettämään. Kaiken sen muun kiireen keskellä tietysti onnistuin unohtamaan siivouskaapin hyllyt kokonaan… Mutta, Ikea tuli hätiin – sieltä nimittäin löytyi täydellisesti siivouskaappiin sopivat hyllylevyt ja voi pojat, että sain taas järjestämisen nautintoa kerrakseen. (Kuinka monta kertaa ihminen voi sanoa ”voi pojat”?)

Hengailin Zadaassa. Kuvailin Zadaa-appiin myyntiin paljon juttuja, mutta pitäisi kuvata vielä lisää. Ostin sieltä itse myös yhden ihanan poolokauluksisen neuleen, jonka toivon olevan täydellinen basic pikkuhiljaa klassisemmaksi muuntuvassa garderobissani. Myyjä tänään postitti sen, jee!

VKO 7/2020: Itseruskettavamokia ja Mujia

February 18, 2020

Testasin ekaa kertaa itseruskettavaa. Ostin Sokokselta vihdoin, pitkän pohdinnan jälkeen Vita Liberatan Invisi –itseruskettavaa. En ole siis koskaan ennen kokeillut itseruskettavia ja päädyin tähän siksi, että sen ei pitäisi tuhria vaatteita ja lakanoita. Levitin aineen lauantaina aamulla ja hiljalleen pitkin päivää rusketus kehittyi. Siitä tuli oikein kaunis ja suht luonnollinen, mutta markkinointilupauksestaan huolimatta rusketus tuhri ainakin meidän lakanat seuraavana yönä (15-24 h levityksen jälkeen!) aivan ruskeiksi. Buu!


Fiilistelin ystävänpäivää pinkeillä kukilla. Annoin Joelle ison boksin Brunbergin mansikkasuukkoja, kun hän on niitä jo kauan halunnut kokeilla. Hän osti mulle englanninkielisen kirjan minimalismista, koska tietää mun fanittavan esimerkiksi KonMaria ja rakastavan minimalistisia koteja. Harmi, ettei meidän meidän oma koti sitä vielä ole, mutta ehkä tämän kirjan avulla! :D Vielä kun saisin myös Joen lukemaan sekä KonMarin että tämän...

Pistin pyykinpesuaineet järjestykseen. Meillä on päältä täytettävä pesukone, koska kylpyhuoneeseen ei suuren altaan vuoksi mahtunut isompaa, ja joudutaan säilyttämään pyykinpesuaineita koneen päällä silloin kun se ei ole käytössä. Inhoan niitä kirjavia ja eri kokoisia pulloja niin paljon! Mulle iski sitten kaupungilla yksi päivä oikein kunnon kohtaus kun keksin, että haluan purkittaa kaikki mun pyykinpesuaineet samanlaisiin pulloihin. Marssin Mujiin ostamaan noita pulloja ja sen jälkeen Clas Ohlsoniin ostamaan lisää tarranauhaa mun vanhaan dymoon. Tässä lopputulos, tadaa!


Ostin uuden diffuuserin. Samaisella Mujin reissulla bongasin tuoksudiffuuserit ja öljyt 20% alennuksessa, ja ostin meille uuden diffuuserin ja muutamia eri öljyjä. Meillä on ennestään olemassa Wilfan diffuuseri, joka on kyllä osoittautunut käytössä todella hankalaksi ja huonoksi. Se vuotaa vettä aina täyttäessä ja nyt yhtäkkiä myös lakkasi sitten toimimasta. Veikkaan, että se on parin kuukauden käytön jälkeen jo myös rikki, täytynee reklamoida…

Gold & Pearls

February 17, 2020

Mä olen aina vannonut koruissa, vaatteiden metallisissa yksityiskohdissa, asusteiden metalleissa ja sisustuksessa hopean ja valkokullan nimeen. Tosi kauan kulta ja messinki tuntuivat liian keltaisilta ja räikeiltä ja välillä jopa halvalta, oli kyseessä sitten minkähintainen tuote tahansa.

Viime vuosien aikana olen kuitenkin alkanut lipsahdella kultaisten korujen puoleen, ja muuttipa meille myös se messinkijalkainen marmoripöytä. Hopea alkoi yhtäkkiä näyttää omaan silmään vähän kylmältä, erityisesti tätä omaa kalpeaa ihoa ja vaaleita hiuksia vasten. Samoin meidän sisustus on hyvin vaaleasävyinen, ja sisältää valkoista, harmaata ja beigeä. Siihen yhdistettynä hopea ei tuonutkaan kotoisuutta, toisin kuin kulta ja messinki.


Tällä hetkellä tilanne on se, että olen ihan kullan pauloissa, erityisesti helmiin yhdistettynä! Mun korurasian sisältö näyttää tällä hetkellä muun muassa yllä olevalta. Kultakauppojen valikoimissa mallit ovat vielä ainakin toistaiseksi vähän liian vanhahtavia, joten näissä koruissa olen kääntynyt ketjuliikkeiden puoleen.

Omat kullansävyiset helmikoruni olen ostanut muun muassa Snö of Swedeniltä, Asokselta ja Stradivariuksesta.

Kumpaa metallia te fiilistelette enemmän? Entä, yhdistelettekö vaivatta hopeaa ja kultaa? Mulla ei ole ongelmaa käyttää näitä kuvissa näkyviä koruja esimerkiksi valkokultaisen vihkisormukseni parina – päinvastoin, kokonaisuus on ihanan mielenkiintoinen!

Testissä Kylie Skin

February 13, 2020

Alkuvuoden aikana olen innostunut kosmetiikasta pitkästä aikaa oikein kunnolla ja panostanut meikkeihin ja ihonhoitoon normaalia enemmän sekä ajallisesti ja rahallisesti. Ihan hassua, miten paljon pieni lisäpuunaus tuo ihan uutta boostia omaan oloon ja fiilikseen itsestä, ja miten moneen elämän osa-alueeseen se oma hyvä fiilis myös vaikuttaa!

Tammikuun suurin kosmetiikkainvestointini oli Kylie Skin Set, joka on Kylie Jennerin perustaman Kylie Skin –brändin kokoelma ihonhoitotuotteita. Setti sisältää kuusi tuotetta: vaahtoavan puhdistusnesteen, pähkinäisen kuorintavoiteen, maitomaisen kasvoveden, kermaisen kosteusvoiteen, vitamiiniseerumin ja silmänympärysvoiteen.

Täydellinen aloituspakkaus siis.


Kunnon Kardashian-fanina (olen nyt yrittänyt istuttaa Joen päähän ajatusta siitä, että jos joskus saadaan tytär, hänestä tulisi North mutta ei kuulemma käy, möyh) olen jo kauan halunnut tämän setin tilata, ja vihdoin alkuvuodesta sen tein, iik! Setti on saanut tosi hyvää palautetta sekä somessa että Kylien omassa verkkokaupassa, ja se ratkaisi ostopäätökseni.

Nyt kun olen tätä koko settiä hetken aikaa käyttänyt, ajattelin tulla kirjoittamaan teille tämän nälkävuoden pituisen postauksen aiheesta. Onnittelut jo etukäteen niille, jotka selviävät postauksen loppuun asti...


Kylie Skin Foaming Face Wash / vaahtoava puhdistusneste

Rakastan kaikkia vaahtoavia tuotteita niin paljon, että mun obsessio ulottuu jopa ABC-huoltoasemien käsisaippuaan. Silti kasvojen puhdistuksessa välttelen vaahtoavia puhdistustuotteita, koska useimmiten ne jättävät ihon inhottavan kiristäväksi ja kuivaksi, puhdistuksen jälkeen levitettävistä kosteustuotteista huolimatta. Kireä ja kuiva iho muistoissani lähdin siis kokeilemaan tätä Kylie Skinin vaahtoavaa puhdistusnestettä, ja se yllätti mut erittäin iloisesti! Tämän tuotteen jäljiltä iho ei nimittäin tunnu tippaakaan kireältä, vaan jopa hieman kosteutetulta - ai että.

Tämä johtunee siitä, ettei tuote sisällä natriumlauryylisulfaatteja, jotka imevät ihosta kaiken sen oman kosteuden ja iholle luontaiset öljyt. Tuotteeseen on myös lisätty kosteuttavia ainesosia, kuten mun ikuisuuslempparia eli hyaluronihappoa, sekä kosteutta sitovaa glyseriiniä ja kiivinsiemenöljyä.

Se todettakoon, että vaikka yhdellä pumppauksella vaahtoa saa kämmenelle suhteellisen ison kasan, ei se vielä ihan puhdista kaikkea meikkiä, ainakaan sellaista keskipaksua meikkipohjaa. Yleensä siis pumppaan iltaisin meikkejä poistaessa tuplamäärän tätä ja vielä mahdolliset pienet viimeiset rippeet poistan Kylie Skin Milk Tonerilla. Aamuisin puhdistukseen riittää yksi pumppaus. En valitettavasti osaa kommentoida, miten hyvin tämä poistaa esimerkiksi ripsivärit, koska itse käytän ripsinpidennyksiä.


Kylie Skin Walnut Face Scrub / pähkinäinen kuorintavoide

Kylie Skinin saksanpähkinää sisältävä kuorintavoide räjäytti internetin kosmetiikkamaailman, kun ihotautilääkärit kommentoivat murskatun pähkinän olevan liian kovaa tavaraa iholle ja naarmuttavan sitä pienenpienillä mikrohaavoilla. Silti Kylie Skinin kuoriva tuote kuitenkin läpäisi ihotautilääkäreiden testit, eikä aiheuttanut 52 henkilön testiryhmässä kellekään ihon pintamuutoksia mikrohaavojen, ihottuman, ihon yleisen rikkoontumisen tai ärtymisen muodossa.

Tuote tuntuukin iholla hienommalta kuin hiekka ja tuoksuu ihanan pähkinäiseltä. Oma ihoni ei ole käytön jälkeen ärtynyt tai punertanut, vaan päinvastoin se on tuntunut aivan silkinsileältä ja hyvinvoivalta. Tietenkään en voi nähdä omaa ihoani mikroskoopilla näin tavallisissa olosuhteissa, mutta sen voin sanoa, että paljon tujumpiakin kuorintavoiteita on tullut käytettyä, ja sellaisia on kaupan hyllyt nytkin täynnä. En siis usko, että tällä tuotteella saa iholleen vahinkoa aikaiseksi, kun muuten huolehtii sen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Toisaalta erityisen herkän ihon omaavien kannattaa pitää tämä mielessä.

Kylie itse suosittaa tuotetta käytettävän jopa päivittäin tai ainakin useita kertoja viikossa, mutta itse käyttäisin tuotetta ehkä kerran tai kaksi viikossa. Siihen päälle kuorisin ihon kemiallisella kuorinnalla kerran viikossa, jolloin iho tulisi kuorittua kahdesti tai kolmesti viikossa - kerran mekaanisesti ja kerran kemiallisesti.


Kylie Skin Vanilla Milk Toner / maitomainen kasvovesi

Englanniksi tämän tuotteen nimi on milk toner, enkä oikein osaa sanoa, onko se enemmän puhdistusmaito vai kasvovesi. Samalla se tuntuu olevan kuin todella kevyt kosteusvoide. Sanotaan siis, että se on jotain näiden kolmen väliltä.

Tätä tuotetta odotin ennakkoon kaikista vähiten, koska olen aina ollut vähän laiska käyttämään kasvovesiä ja puhdistusmaitoja. Tämä silti nousi yhdeksi suosikeistani! Tuote sisältää jojoba-, aprikoosi- ja avokadoöljyjen lisäksi skvalaania, jota näkee ihonhoitotuotteissa yhä useammin. Juuri skvalaani luo iholle kosteutetun, pehmeän ja samettisen tunnun ilman rasvoittumista. Skvalaania syntyy ihossa meillä myös omasta takaa ja se on osa ihon hydrolipidikerrosta, eli talikerrosta. Se suojaa ihoa tulehduksilta ja bakteereilta ja sitoo myöskin ihon omaa, luonnollista kosteutta.

Tuote imeytyy nopeasti ja se on alkoholiton ja kosteuttava. Sillä on helppo puhdistaa mahdolliset pienet meikin jäämät, joita iholle on voinut vaahtoavan puhdistusaineen jäljiltä vielä jäädä. Osassa Kylien tuotteista ei ole mitään lisättyä tuoksua, mutta tässä on ja se on kevyen vaniljainen. Tykkään!


Kylie Skin Face Moisturizer / kosteusvoide

Kosteusvoide on koostumukseltaan jännittävä. Se on geelin ja voiteen sekoitus, mutta kuitenkin kokonaisuutena yllättävän raskasta tavaraa. Siitä huolimatta se kuitenkin imeytyy hyvin, eikä jää rasvaiseksi iholla. Kuten Kylie on sosiaalisessa mediassa itsekin mainostanut, voide toimii hyvänä pohjana meikille ja se on kyllä totta. Hieman tahmea iho on paras pohja meikkivoiteelle kiinnittyä.

Pakkaus on aivan ihana ja hygieeninen pumppupullo, joka annostelee voidetta sopivissa määrin. Mulle tosin taisi sattua teknisesti vähän maanantaikappale, pumppua nimittäin saa jokaisella käyttökerralla jumpata aika monta kertaa, ennen kuin voidetta saa ulos. En usko muiden tuotteiden perusteella sen kuuluvan asiaan!

Punaisuuteen taipuvainen ihoni on selkeästi rauhoittunut tämän koko tuotesarjan myötä, ja luulen sen johtuvan osaksi tästä kosteusvoiteesta. Se nimittäin sisältää kosteutta sitovan glyseriinin ja voipuun pähkinästä saatavan sheavoin lisäksi myös rauhoittavaa aloe veraa ja kauraa. Tuotteeseen ei ole lisätty hajusteita, mutta se sisältää appelsiinin kuoriuutetta, mikä luo sille ihanan raikkaan tuoksun.


Kylie Skin Vitamin C Serum / C-vitamiiniseerumi

Yksi lemppareistani tässä paketissa on C-vitamiiniseerumi, joka imeytyy iholle todella nopeasti. Niin nopeasti, että kosteusvoiteen pääsee lisäämään oikeastaan heti perään! C-vitamiini on tässä seerumissa kuulemma pilkottu muotoon, joka parhaiten imeytyy ihoon, ja se mm. kirkastaa ihoa, pistää vauhtia kollageenin tuotantoon ja vahvistaa ihoa ulkoisia ärsykkeitä vastaan.

C-vitamiinin lisäksi tuote sisältää monia eri kosteuttajia, kuten jälleen kerran sitä glyseriiniä, saflorinsiemenöljyä sekä pantenolia, jota käytetään paljon kosmetiikassa ja esimerkiksi haavojen parantumista nopeuttavissa voiteissa. Voiteesta löytyy myös vihreän teen lehtiuutetta sekä ferulahappoa, joka jossain määrin uudistaa auringon vaurioittamaa ihoa, tehostaa antioksidanttien toimintaa ja lisää C-vitamiinin tehoa.

Seerumin tuoksu on sosiaalisessa mediassa kovasti kiistelty, osa tykkää ja osa ei. Tuotteeseen ei ole siis lisätty mitään tuoksua, vaan se tuoksuu siltä kuin sen aineosat luonnostaan tuoksuvat. Tubettaja Shane Dawson totesi Youtubessa seerumin tuoksuvan koirien pekonilta, mutta en voi kyllä yhtyä tähän… :D Mä tykkään tästä tuoksusta, mun mielestä se on ihanan maanläheinen!


Kylie Skin Eye Cream / silmänympärysvoide

Jos joku pakottaisi mut valitsemaan tästä tuotevalikoimasta yhden lempparin, olisi se ehdottomasti Kylie Skin -silmänympärysvoide! Ensinnäkin, tuote on pakattu hyvin toimivaan, hygieeniseen pakkaukseen, jolla voi tarvittaessa annostelun lisäksi myös levittää tuotteen. Siihen ei ole lisätty mitään tuoksua, vaan se tuoksuu siltä miltä sen luonnolliset ainesosatkin tuoksuvat.

Toiseksi, tuote on tehnyt ainakin mun silmänympäryksille todella monia eri asioita! Se on muun muassa vähentänyt turvotusta, vaalentanut tummia silmänalusia (!!!) ja kosteuttanut silmänympärysihoa.

Turvotusta vähentävät tuotteesta löytyvät kofeiini, vihreäteeuute sekä granaattiomenauute. Siihen on lisätty myös C- ja E-vitamiinia, jotka hiljalleen käytössä hieman vaalentavat tummia silmänalusia. Keltainen pigmentti, jota tuotteesta pienissä määrin löytyy, myös taittaa silmänalusten violettia sävyä meikin alla. Score! Kosteutuspuolen hoitaa tuotteeseen lisätty jojoban siemenöljy, joka ei kuitenkaan kosteuta liikaa, eli meikki pysyy sen alla hyvin paikallaan.


Pakkaukset ja hinta

Kylie Skinin pakkaukset ovat mun silmään miellyttäviä ja kauniita katsella, ja fiilistelen näitä kylppärissä kyllä ihan päivittäin! Ihanan simppeliä suunnittelua, kyllä tuo mattapinkki vaan viehättää meikäläistä. Mulla taitaa olla muutenkin käynnissä jokin pinkki kausi, eli siitä voinee syyttää myös tätä hehkutusta… Pakkauksissa on hyvin huomioitu käyttömukavuus ja hygienia, eli turhia purkin sorkkimisia ei tarvita. Mattapintaista muovia on myös miellyttävä käsitellä.

Muutamia miinuksia voisin antaa Kylie Skinille siitä, että pakkaukset ovat tosiaan aika paksua muovia, eli eivät todellakaan sieltä ekologisimmasta päästä. En ole vielä tutkinut muovin merkintöjä, että ovatko ne kierrätettävää laatua vai joudutaanko ne vain polttamaan. Lisämiinuksen voisin antaa tuosta toimimattomasta kosteusvoidepumpusta sekä Milk Tonerin korkista, joka kiireessä sulkiessa saattaa hieman vuotaa.

Hintaa tuotesetille tuli 125 dollaria (n. 114,60 euroa), postikuluille 15 dollaria (n. 13,75 euroa) ja tullit olivat noin 30 euron luokkaa. Kuudelle tuotteelle yhteishinta kaikkine kuluineen Suomeen tilatessa oli siis noin 158 euroa, mikä tekee noin 26,40 euroa per tuote. Jos tulleja ei tarvitsisi maksaa, olisi näillä hintaa n. 21,40 euroa per tuote.


Kokonaisarvio ja ostaisinko uudelleen?

Ostaisin setin uudelleen, vaikka sillä onkin hintaa. Etukäteen odotukseni olivat aika 50-50, että tuotteet ovat varmaan joko tosi hyviä tai sitten ihan peruskamaa. Käytössä ne osoittautuvat onneksi ensimmäiseksi vaihtoehdoksi! Tuotteet tuntuvat oikeasti laadukkailta ja ennen kaikkea omalle iholleni sopivilta.

Ihoni kokonaiskunto on parantunut huomattavasti, ja se tuntuu kimmoisalta ja elävältä. Punaisuus on vähentynyt ja ikuisuustummat silmänalusetkin ovat hieman vaalentuneet. Näihin voi toki rehellisyyden nimissä vaikuttaa sekin, että hoidan ihoa ehkä tavallista uskollisemmin, kun käytän tätä koko settiä saadakseni siitä täyden hyödyn irti. Kokonaisuudessaan epäpuhtaudet iholla ovat kuitenkin vähentyneet ja mikä kaikkein parasta, ihohuokoset nenässä ja silmien alapuolella ovat pienentyneet! Tummien silmänalusten lisäksi se on ollut itselleni ehkä se pahin epävarmuustekijä, mitä omaan ihoon tulee.

Vähän kyllä nuo tullit ärsytti maksaa, mutta edelleen niiden kanssa koin, että tuotteet ovat hinnan arvoisia. Silti kyllä toivon kovasti, että Kylie Skin (ja samoin koko Kylie Cosmetics) joskus laajentaa Eurooppaan, ettei tulleja enää tarvitsisi maksaa, heh...

Onko teillä kokemusta Kylien tuotteista, tai oletteko olleet kiinnostuneita kokeilemaan niitä?

Hiusten raidoitus itse helposti ja edullisesti

February 11, 2020

Lupasin Instagramin puolella tehdä blogiin postauksen siitä, miten raidoitin omat hiukseni itse pari viikkoa sitten kotona. Olen vieläkin aivan superinnoissani tästä, se oli nimittäin aivan tosi helppoa, siistiä ja nopeaa! Pelkäsin etukäteen pilaavani koko hiukset ja värin vaikutusaikana panikoin jo, että joudun varmaan varaamaan jonkin hätäväriajan seuraavalle päivälle, haha…

Onneksi lopputulos oli kaikkea muuta! Raidoitus onnistui yli odotusten. Yleisilme raikastui ja kirkastui todella paljon, ja raidoituksen jälkeen olen saanut hiuksistani kehuja huomattavasti enemmän. Olen viihtynyt "uudessa" tukassa todella hyvin, jännä miten pienet asiat muuttaa sitä fiilistä omasta ulkonäöstä niin paljon.


Tein raidat Schwarzkopfin raidoitukseen tarkoitetulla Omegaplex-teknologialla varustetulla värillä, joka vaalentaa hiusta vähän hellävaraisemmin. Mukana tulee raidoitushuppu ja koukku, sekä suti yksittäisten raitojen tekemiseen. Tällä kertaa jätin sudin käytön pois kokonaan, koska pelkäsin sen tahraavan esim. alla olevia hiuksia, ja käytin pelkkää huppua ja koukkua. Varmaan tuo sutitekniikkakin toimii kyllä ihan hyvin esim. niskan alimpiin hiuksiin, jotka eivät ”nojaa” muihin hiuksiin värin vaikuttaessa.

Omegaplexistä sen verran, että lyhyesti sanottuna se hoitaa hiusta samalla kun se värjää. Väriaineseokseen on lisätty seerumia, joka ehkäisee hiuksen katkeilua, karkeutta ja huokoisuutta sulkemalla hiuksen mikrosidoksia värjäyksen aikana. Olin tosi innoissani tästä, sillä erityisesti hiuksia blondatessa hius helposti muuttuu huokoisemmaksi. Hius on tuntunut nyt usean pesunkin jälkeen sileämmältä kuin ennen raidoitusta. Tai sitten sitä voi tietenkin käyttää apuna foliotekniikalla raidoittaessa.

Ennen raidoitusta

Raidoitus onnistui ihan hyvin itsekseenkin, mutta kaverista olisi kyllä lisäapua raidoitushuppua käyttäessä. Takaraivoon on nimittäin aika hankala itse nähdä ja arvioida, ovatko raidat tasaisesti ja tsekata, että huppureikien läpi vedetyt hiustupsut ovat tulleet läpi siististi eikä pieniäkään solmuja ole. Pärjäsin kuitenkin pitkälle sillä, että tein raitoja ylipäätään enemmän vain päälle ja sivuille, ja lopuksi tarkastutin Joella niiden tasaisuuden.

Annoin värin vaikuttaa vähän vähemmän kuin pakkauksen minimi ohjeistaa, koska tosiaan pelkäsin pilanneeni hiukset ja samalla pelkäsin kunnon erottuvia ysäriraitoja. Onneksi lopputulos oli kuitenkin täysin päinvastainen ja värjäysaste aivan täydellinen. Luonnollinen, mutta kirkas.

Raidoituksen jälkeen

Oman kokemukseni perusteella en voi kuin suositella! :) Muista kuitenkin noudattaa väripaketin ohjeistuksia esimerkiksi allergioiden suhteen. Hiusvärien kanssa ei ole leikkimistä, ja jopa kauan hiuksiaan värjännyt voi yhtäkkiä allergisoitua sille aivan tutulle värituotteelle.

Sen verran vielä pohjatietoa, että mulla on pohjalla ainoastaan oma väri, jota en ole värjännyt tai raidoittanut muistaakseni ainakaan 6-7 vuoteen. Jossain valossa se näyttää tosi kirkkaalta blondilta ja jossain taas lähes vaaleanruskealta, kuten näissä kuvissa. Hiuksia en ole tainnut leikata yli vuoteen, mikä näissä kuvissa näkyykin (jaiks noi latvat), eli seuraavaksi taidan suunnata pieneen saksikäsittelyyn...

VKO 6/2020: Ylen kuvaukset ja synttäriyllätyksiä

February 10, 2020

Osallistuttiin telkkarikuvauksiin. Kuvattiin Yle Akuuttiin yhtä jaksoa yhdessä toimittaja Risto Kuusiston kanssa. Jakso tulee ulos muistaakseni huhtikuussa ja voi hitto, että mua jännittää. Risto ei suostunut kertomaan kysymyksiään etukäteen, enkä spontaanisti saanut sanottua juurikaan mitään järkevää, heh! Mä oon enemmän pidemmän sellainen pohdinnan nainen tällaisissa aiheissa, koska analysoin ihan mitä tahansa asiaa nimenomaan puhumalla… Toivon siis, että Ylen leikkaustiimi tekee ihmeitä.


Synttäriyllätys onnistui. Muistatteko, kun suunnittelin Joelle synttärinä pientä yllätystä ja kutsuin salaa hänen parhaan ystävänsä ja tämän tyttöystävän Suomeen? Ylläri meni aivan täydestä ja miehen ilme (ja sitä seurannut kirkaisu, joka hetkeksi seisautti koko ravintolan ihmiset) oli korvaamaton. Onneksi sain sen videolle, jonka jaoin myös Instagramissa.

Kahvittelua ystävän kanssa. Näin pitkästä aikaa Alichiaa, yhtä rakkaimmista ystävistäni. Käytiin pienellä kierroksella Espoon Ainoassa ja istuttiin kakulla Espresso Housessa höpöttelemässä. Mä muuten inhoan pähkinöitä, mutta tätä Espresso Housen hasselpähkinäkakkua rakastan. Weird!


Tallinnan päiväreissulla. Joe halusi esitellä vieraillemme Suomen eteläisimmän kaupungin, eli Tallinnan, joten lähdettiin synttärisankarin toiveesta Tallinnan päiväreissulle lauantaina. Löysin useammat aivan äärettömän hyvät parit farkkuja, score! Kahdet kapeat ja yhdet slim momit, jotka oli ensimmäiset laatuaan mun vaatekaapissa. Mulla on aina krooninen pula alaosista, joten useampi pari hyvin istuvia farkkuja on mulle aivan suurettoman suuri asia. Vielä kun löytäisin uudet ja skarpit kangashousut sekä kynähameen, niin kokonaisuudessaan alaosatilanne näyttäisi aika hyvältä.


Kesäkengät, check. Hain postista aivan ihanat tohvelikengät, joissa varmasti tulen asumaan koko tulevan kesän. Jo kolmen vuoden ajan mun lempparein kesäkenkämalli on ollut juurikin tällainen teräväkärkinen tohvelimalli, eikä ihastukselleni näy loppua. Aiemmin olen omistanut mustat nahkaiset ja mokkaiset yksilöt ja nyt niiden kaveriksi riviin ostin nämä luonnonväriset. Score!


Aurinkoa!! Fiilistelin kauniita aurinkoisia päiviä, joista saatiin nauttia useampanakin päivänä. Ai että, minkä muutoksen se tekee fiilikseen, kun aamulla saa työikkunasta seurata ensin kirkasta auringonlaskua ja kotiin saapuessa koti ei olekaan vielä pimennyt auringonlaskusta johtuen.

Ox Denmarq O

February 05, 2020

Viime syksynä toteutin yhden pitkäaikaisen sisustushaaveen ja ostin olohuoneeseemme tanskalaisen Ox Denmarq –merkin O-pöydän. Valkoinen marmori kansivalintana oli koko ajan selvä valinta, mutta jalkojen väriä pohdiskelin ja kauan. Rakastan messinkiä ja messinkisiä yksityiskohtia, mutta pelkäsin sen riitelevän pahasti kodin muiden yksityiskohtien (esim. keittiön hopeisten hanojen) kanssa. Toisaalta hopeisilla tai mustilla jaloilla varustetut versiot tuntuivat aivan liian kylmiltä ja tylsiltä.

Kun sitten bongasin Torista tämän himoitsemani pöydän juurikin messinkisillä jaloilla, oli ostopäätös sinetöity. Pöytä oli lähes uusi ja tuo jalkojen messinki ei ollut lainkaan sellaista kellertävää, vaan edelleen suhteellisen kylmää sävyä. Se sopii meille kuin nakutettu - täydellistä!


Meidän arkisessa ja suht huolettomassa käytössä marmorinen pöytä jännitti etukäteen, koska olen kuullut sen olevan vähän hasardi materiaali esimerkiksi tahrojen imaisun suhteen. Mutta kaikkea muuta, ainakin tämä pöytä on osoittautunut hyväksi valinnaksi! Myyjä ei kuulemma ollut laittanut pöytään edes minkäänlaista suoja-ainetta, enkä sitä ole vielä edistynyt laittamaan minäkään.

Marmori ei kuitenkaan lukuisista roiskeista ole mennyt miksikään, esim. kokiksia tai salsaa se ei ole imaissut vaikka leffailtoja viettäessä niitä on kyllä roiskunut, heh.


Ollaan pyritty kuivaamaan roiskeet ja sen sellaiset heti kun ne huomataan, mutta totuuden nimissä on pakko sanoa, että olen tällaisissa asioissa tosi laiska ja välillä mulla ne kokistippaset ehtii kuivahtamaan. Silti pinta on kuin uusi. Tämä on saanut mut haaveilemaan O-pöydästä myös ruokapöytäversiona, mutta sitä täytyy varmasti vielä sulatella osana suurempaa kokonaisuutta esim. johonkin seuraavaan kotiin, koska hintaa löytyy niin paljon.

Siitä valinnasta täytyy olla varma, että se sitten miellyttäisi silmää ainakin seuraavat 10 vuotta.


Tämä olohuoneen pöytä on myöskin varmaan kallein ostamani huonekalu ikinä. Ensin hirvitti ja lujaa, mutta nyt koen sen olevan jokaisen euron arvoinen. Se on niin kaunis, käytännöllinen ja vaan niin ihana, että se tuo iloa jokaiseen päivään.

Torista ostamalla säästin vähän, mutta pöytä kun oli tosiaan melkein uusi, ei myyjä tiputtanut hintaa mitenkään älyttömästi alkuperäisestä. Edelleen kaikkien näiden kuukausien jälkeen koen, että ostos oli aivan nappivalinta. Toivon myös, että se säilyttäisi edes jonkin verran arvoaan, jos ikinä päätyisin sitä myymään eteenpäin. Ainakin tällä hetkellä Ox Denmarq alkaa somen perusteella olla uusi, moderni klassikkomerkki ja ymmärrän täysin, miksi. ♥


VKO 5/2020: Salilla rehkimistä ja kummitäteilyä

February 04, 2020

Kävin salilla ekaa kertaa vuosiin. Kyllä, that's it. En ole käynyt salilla vuosiin ja olen hengissä! Lauantaina päätettiin Joen kanssa ihan extempore, että mennäänkö salille ja vitsi se oli kivaa kimpassa. Tehtiin lämpät ja tosi kattava yläkropan treeni, joka tuntui käsissä seuraavana päivänä. Boulderoitiinkin vähän! Pääsin salin puolella leikkimään Joen personal traineria ja hän sitten uikuttikin särkeviä käsivarsia koko sunnuntain, kun treeni tuntui paljon enemmän kuin hänen omat kotitreenit yleensä! :D Yksin salilla käyminen on mun mielestä niin äärettömän tylsää välillä, mutta kaverin tai kumppanin kanssa treenaus on ihan parasta.


Ahdistuin tämän vuoden talvesta. Siis miten voi olla näin hirveän huonot talvisää? Poteeko kukaan muu tällaista säähän liittyvää ahdistusta? Nämä aurinkoiset pakkaspäivät on tosi jees, mutta pimeys ja vesisade tammikuussa ei niinkään. Jos en ihan väärin muista, niin viime vuonna mitattiin Helsingissä kaikkien aikojen ennätyksen lumen määrässä. Tänä vuonna varmaan sitten minimit? Byäääh! Bloggaaminenkin on superhaastavaa näissä sääolosuhteissa.

Kummityttöni kävi meillä. Sunnuntaina saatiin ihania vieraita kylään, kun 3-vuotiaan kummityttöni perhe saapui Tampereelta meille pariksi tunniksi. Leipaisin nopean feta-tomaattipiirakan ja paistoin niiden kaveriksi pakasteesta valmiina ostamiani kinuskitassuja. Pääsin vihdoin tapaamaan heidän perheen uusimman lisäyksen, parikuukautisen Alvar-vauvan ja kyllä vaan sydän suli sitä pientä pulleroista paapoessa. Saatiin kyllä aivan erinomaisen hyvät riehu- ja ravintolaleikit aikaiseksi myös 3- ja 5-vuotiaiden kanssa, hahaa...


Hiusten raidoitusta. Tein ihka ensimmäistä kertaa itse raidat hiuksiini kotona ja se onnistui kyllä ihan yli odotusten! Olin aivan kauhusta kankeana, että pilaanko hiukseni vielä ihan täysin ja aloitinkin tosi varovaisella määrällä ja ohuilla osioilla. Nyt kun näin suht onnistuneen lopputuloksen, niin ahneus iski. Eli voi olla, että toistan prosessin pian uudelleen saadakseni raitoja vähän lisää...


Powered by Blogger.
Theme Designed By Hello Manhattan

Your copyright

& KATRI K. 2020