Pupujen kuulumisia

Nyt ovat pikkuiset kääpiöluppapupumme Patch ja Pippin asustelleet kanssamme seitsemisen viikkoa, ja ajattelin tulla kertomaan heidän kuulumisiaan. Aiemman postauksen heistä voit lukea täältä. Meillä on ollut aivan ihanaa yhdessä, ja puput ovat tuoneet kotiin todella paljon lämpöä ja rakkautta!

Pupujen kasvu ja kehitys

On ollut ihana seurata molempien kasvua ja kehitystä, niin fyysistä kuin henkistä. Pippin on ollut alusta asti aikamoinen rohkea rämäpää ja uskalias pieni puputyttö, joka tunkee itsensä jokaiseen mahdolliseen koloon ja haistaa ruoan kymmenen metrin säteellä. Patch-pojulla taas kesti hetken aikaa uskaltautua matolta lattiapinnoille ja seikkailemaan, mutta nyt seitsemän viikon jälkeen hänkin on aikamoinen tutkimusmatkailija, joka tykkää loikoilla sängyllä ja pesiä pehmeillä alustoilla.

Kumpikin ovat todella sosiaalisia tapauksia ja nauttivat silityksistä ja rapsutuksista, niin kauan kun heitä ei vaan nosta syliin liikaa. Syliinkin kuitenkin totutellaan koko ajan enemmän. Kumpikin viipottaa vauhdilla luokse korvat väpättäessä, jos heitä kutsutaan omalla nimellä, ja kumpikin tykkää hyöriä nilkoissani, kun tulen huoneeseen. He ihan selkeästi odottavat aamuisin meidän heräämistä ja yhdessä leikkimistä.


Vasemmalla Pippin, oikealla Patch

Patch on ollut syntymästä lähtien Pippiniä aina pienempi ja hän on nytkin reilut sataa grammaa jäljessä siskoaan. Tämä on suuri ero ajatellen sitä, että Pippinkin painaa vain kilon. Yritetään koko ajan pitää huoli siitä, että Patch syö tarpeeksi ja mieluummin vähän liikaakin jonkin aikaa, mutta hän on vaan kerta kaikkiaan niin hidas nautiskelija :D Pippin söisi 3-kertaisen annoksen mitä vain siinä ajassa, kun Patch syö yhden annoksen... Onneksi hän kuitenkin kasvaa joka viikko, eli kyllä sitä ravintoa menee perillekin ja hänellä riittää energiaa. Kumpikin on alkumerkkailuiden jälkeen sisäsiisti, mikä on ihan best. Pippinillä ei tule melkeinpä yhtään hajapapanaa väärään paikkaan, Patchilla vielä jonkin verran, mikä sekin pitäisi hiipua kastraation jälkeen.

Miten allergioiden kanssa menee?

Suomenkielisissä lähteissä sanotaan, että kani olisi koiraa ja kissaa pahemmin allergisoiva lemmikki, englanninkielisissä taas juuri päinvastoin. Olen kissoille ja koirille aivan kuolettavan allerginen, mutta olen itse pärjännyt pupujen kanssa ihan mielettömän hyvin. En ole käytännössä kärsinyt allergioista ekojen päivien jälkeen ollenkaan, tämä on ollut niin iso ilo ja helpotus.

Ainoa hieman oireita aiheuttava on kanien ykkösruoka eli heinä, koska se on kuivaa, pöllyävää ja helposti leviävää. Tuo allergia ei kuitenkaan vaivaa kuin ehkä 1-2 päivänä viikossa, eli kyse voi hyvin olla myös pujosta, sateisten viikkojen vuoksi ulkona heräilevistä itiöistä, mistä vain huoneistopölystä kotona tai heinäkaudesta muutenkin, kuka tietää. En ole kuitenkaan joutunut lisäämään lääkitystä tai tosiaan tunne oireita suurimpana osana päivistä, eli en pistäisi sitä kanien piikkiin.


Tuore vaahtera menee parempiin suihin ihan hetkessä...
Ollaan ostettu heille kaikenlaisia erilaisia aktivointileluja, kehitetty leikkejä ja opetettu erilaisia temppuja, mutta kumpikin oppii kaiken liian nopeasti, jolloin ilo on tosi lyhytaikainen :D Kaikki aktivointivinkit siis otetaan vastaan. Ollaan myös ostettu heille valjaat, mutta kumpikin on niihin vielä hieman liian pieni. Toivon, että syksyllä päästään heidän kanssa ulos metsäkävelyille!

Kanien murrosikä

Reilu viikko sitten elettiin kauhunhetkiä, kun Patch alkoi ihan yhtäkkiä nylkyttää Pippiniä. Olin onneksi ihan vieressä, eli huomasin sen heti ja kiskaisin hänet pois Pippinin päältä. Ajateltiin, että tähän olisi vielä kuukausi aikaa, mutta onneksi kuitenkin todistin 99 % varmuudella juuri sitä ensimmäistä kertaa, kun tämä tapahtui. Toki mikään ei ole varmaa, eli kolmen viikon päästä nähdään, syntyykö meille vahinkopentuja, jaiks... Saatiin joka tapauksessa heidät erotettua heti eri huoneisiin, joissa nyt sitten asustavat jonkin aikaa.



On ollut ihan todella surullista pitää heitä erossa, kun kumpikin selkeästi kaipaa toista. He ovat ihan elämänsä alusta asti tottuneet leikkimään yhdessä, nukkumaan yhdessä, pesemään toisiaan ja hengailemaan muuten vain naamat vastakkain, eli käytännössä elämään aivan kuin paita ja peppu. Nyt ovat tietysti ihan ihmeissään, että mihin se kaveri oikein hävisi. Ollaan siksi pidetty heitä joka päivä valvotusti yhdessä joitain lyhyitä hetkiä niin, että ollaan kirjaimellisesti ihan vieressä heti nappaamassa kiinni, jos Patch näyttää aikovan jotain. Ollaan myös vaihdettu heitä huoneesta toiseen päikseen, ettei kaverin haju unohtuisi. Halutaan tällä toiminnalla mahdollisuuksien mukaan tällä välttää se jopa kuukausia vievä tutustuttamisprosessi reviiritappeluineen, jos vain voidaan.

Patchin kastraatio

Patch kävi tiistaina kastraatiossa eläinlääkäri Johanna Rauliolla, mikä sujui erinomaisesti. Lueskelin lääkäristä saadut paperit ja voitteko kuvitella, Patch sai leikkauksen yhteydessä 9 eri lääkettä?! Johannan mukaan varoajaksi naaraskanin kanssa riittää kastraation jälkeen yleensä 3 viikkoa (satavarman päälle pelatessa 4 viikkoa), mikä oli tosi yllättävää, mutta oletan sen liittyvän siihen, että Patch on vielä niin pienikokoinen, ja murrosikä oli aivan alussa - putket eivät voi olla kovin pitkät... Johanna on kuitenkin yksi Suomen parhaista kanilääkäreistä, eli luotan hänen sanaansa. En malta odottaa, että saadaan huoletta palauttaa puput yhteen!



Kastraatiosta toipuminen alkoi hienosti, kun Patch alkoi kotiinpaluun jälkeen heti jo syömään ja papanoimaan. Hän myös liikkuu normaalisti ja pomppii vähän liikaakin! Odotin kotiin palaavaksi ihan pientä surkeaa rättiä, niin tämä aktiivinen pieni poika yllätti kyllä ihan todella :D Särkylääkkeeksi hän sai Metacamia, joka maistuu hunajalle, eli se menee ruiskusta kurkkuun helposti alle 5 sekunnissa ja kovasti kelpaisi enemmän kuin 0,3 milliä kerralla. Parin viikon päästä sitten poistetaan tikit, jotka ovat kyllä itsestään sulavia, mutta sulavat sen verran hitaasti, että saattavat häiritä Patchin aktiviteetteja.

Tällaista kuuluu meidän karvakavereille tällä hetkellä :) Olisi ihana kuulla teidän kokemuksia pupuista tai mistä vaan lemmikeistä, tämä maailma on itselleni niin uusi!