Asuntokuumeilua

Olen jo vuosia ajatellut, että se seuraava asunto, johon ikinä muutan, on sitten se oma (tai siis pankin). Meillä ei kuitenkaan ole aikeissa ostaa omaa asuntoa ihan vielä, koska vasta käsirahaa tässä hiljalleen säästetään. Ostoon menee vielä siis varmasti parista vuodesta viiteen vuoteen ja mulla on aivan jäätävä asuntokuume, nyt.

Tai ainakin muuttokuume! Taidan olla ihan pimeä, koska ihan oikeasti haaveilen muuttopäivästä. Siitä, että saisin käydä läpi kaikki tavarat, pakata ne laatikoihin, viettää kaveriporukan kera muuttopäivää kera kylmän kokiksen ja kuuman pizzan, pyyhkiä kaappeja ja lattioita ja purkaa laatikoita yksitellen. Lopulta lösähtää sohvalle ihaillen kaikkea aikaansaatua. Ah! :D

Nykyisessä asunnossa ei ole mitään vikaa, vajaa 50 neliötä riittää mainiosti meille ja riittäisi tulevaisuudessa hetkeksi jopa pienelle perheelle. Palveluita meillä riittää lähellä vuorokauden ympäri, kulkuyhteydet töihin ja muihin paikkoihin on äärettömän hyvät ja Helsingin sisällä ajatellen lyhyet. Asunto on kaunis ja valoisa, asutaan tosi kivalla, turvallisella ja halutulla alueella – ollaan oikeasti tosi onnekkaita.

Silti jokin vetää mua lounastauoilla haaveilemaan Oikotiehen. Eilen käytiin iltasella jopa katsomassa yhtä asuntoa pohjoisemmasta Helsingistä! Tämä oli elämäni ensimmäinen oikea asuntonäyttö, sillä tähän päivään asti olen tainnut ottaa vastaan kaikki asuntoni sokkona. Asunto oli aivan ihana, mutta päädyttiin kuitenkin siihen, ettei ihan vielä olla valmiita jättämään kantakaupunkia. Vuoden päästä viimeistään kyllä, koska haluan saunan, parvekkeen ja luontoa lähelle.

Eilen harrastettiin Joen kanssa vähän keittiöpsykologiaa ja todettiin, että ehkä mun mieli on tottunut siihen myllerrykseen ja kiireeseen, joissa se on viimeiset vuodet ollut. Nyt heinäkuussa töissä on ollut todella rauhallista (kun normaalisti tarvitsisi kolme settiä sormia naputtamaan kolmea tietokonetta kolmilla aivoilla) ja täten en ole saanut sieltä sitä normaalia määrää stimulaatiota, jota päiviini tarvitsen. Lisäksi aiemmassa postauksessa mainitsemani uniongelmat ovat ehkä tehneet vähän levottomaksi.

Ehkä ensihätään voitaisiin kokeilla kotona vaikka vaihtaa vähän järjestystä ja uudistaa meininkiä ja arkea sillä, tämänhetkinen järkkä on nimittäin ollut sama jo nelisen vuotta. Toisaalta se on ehkä nyt jo kaikista toimivin ja kaunein versio, tai niin ainakin luulen. Haluan myös käydä kaikki kaapit läpi ja KonMaritella lisää, se jäi keväällä kiireistä johtuen kesken.

Mihin ihmeeseen te puratte tällaista muuttokuumetta? Ihan kuin olisi henkiset levottomat jalat, ihan kamala tunne :D