Lomalta paluu erilaiseen arkeen

Lomaviikko marraskuussa ja Suomen kamaralla kuulosti kieltämättä ensin vähän hämärältä konseptilta, mutta päätyi olemaan yksi parhaista kokemuksista ikinä. Oli aivan ihanaa vaihteeksi tankata päivän valoisia tunteja vapaalla, eli kotona ja ulkosalla ihan aikatauluttomasti. Marrakuussa ne valoisat tunnit kun on pitkälti kuluneet toimiston seinien sisällä, eli pimeällä töihin mennen ja pimeällä töistä lähtien. Oli myös ihanaa nukkua ilman herätyskelloa. Oli ihanaa tehdä sitä, mitä milläkin hetkellä huvittaa. Oli ihanaa olla Joen kanssa yhdessä kotona pidempiä aikoja. Oli kerta kaikkisen ihanaa nautiskella siitä suloisesta kiireettömyydestä oikein olan takaa.

Löydettiin loman aikana myös Kierrätyskeskuksesta aivan mahtava vintagevalaisin, eli maailman kaunein messinkinen ja lasinen pöytävalaisimen jalka, johon täytyy vielä metsästää se yhtä kaunis varjostin. Siinä oli kyllä ostohetkellä varjostin, mutta se ei ihan kuvastanut meidän sisustustyyliä upeine satiiniröyhelöineen :D Käytiin Joen ja äitini kanssa myös lounaalla Moshi Moshissa, josta tuli heittämällä yksi lempparilounaspaikoistani. Harmi, etten arkena oikeastaan ehdi lounaalle, mutta nyt on ainakin arkivapaita varten yksi herkullinen sushipaikka hihassa, nam. Käytiin paljon myös kävelyillä ja katsottiin Netflixistä jälleen kerran alusta loppuun koko IT Crowd -sarja, jota katsoessa saa aina nauraa ihan maha kippurassa. Lisäksi leivoin, neuloin ja järjestelin kotia. Ainiin, ja viritettiinhän me joulukuusikin.

Uniqlo jumper
ASOS Petite faux leather leggins
Vagabond boots
Primark coat
Gucci bag

Loma kuitenkin loppui, ja tänään oli edessä paluu arkeen. Eikä mihin tahansa arkeen, vaan näiden tänään alkaneiden uusien rajoitusten värittämään arkeen sekä töissä että kotona. Vaikka elämä ei ole missään vaiheessa edelleenkään palautunut täysin normaaliksi, tuntuu uusiin rajoituksiin tottuminen silti oudolta. Jossain alitajunnassa sitä varmasti ajatteli kevään jälkeen, ettei perheestä ja ystävistä eristäytymiseen enää jouduttaisi, mutta se on tilanne ainakin täällä Uudellamaalla tällä hetkellä. Parin päivän päästä tulee muuten myös tasan vuosi siitä, kun ollaan viimeksi nähty Joen perhettä, ja se surettaa tosi paljon. Normaalitilanteessa oltaisiin käyty siellä jo 1-2 kertaa, ja he olisivat myös käyneet täällä Suomeen tutustumassa kesällä.

Kuka tietää miten joulun käy. Meillä on kaksi vaihtoehtoa, eli joko päädymme viettämään sen kaksin pikkukaksiossamme Helsingissä, vai sitten yhteiskunta on siinä tilanteessa, että se antaa meille silloin luvan matkata Mikkeliin. Kieltämättä Mikkeli-joulu isäni koristein kuorrutetussa talossa ja mahdollisesti jopa pienten lumihankien keskellä houkuttaisi enemmän, vaikka toisaalta useamman päivän kestävä joululeffapesä kotonakaan ei ole huono idea. Kunhan kaikki vain saisivat olla turvassa.

Millaisia ajatuksia uudet koronarajoitukset herättävät teissä? Paljon tsemppiä kaikille uuteen arkeen!