VKO 8/2020: Autokauppoja ja vatsajuttuja

Ostettiin auto. Vihdoin koitti se kutkuttava päivä, kun me ostettiin ensimmäinen yhteinen automme! Mä en ole koskaan omistanut autoa, Joe taas lukuisia muttei yhtäkään Suomessa. Jännän äärellä siis elettiin lauantaina, kun Joe ajoi ensimmäistä kertaa ikinä hänelle väärällä puolella - Briteissä kun liikenne menee toiseen suuntaan ja ratti ja vaihteet sijaitsevat eri puolella autoa :D Vähän hän välillä joutui arvelemaan ja kaivelemaan, että milles kaistalle risteyksessä nyt mennäänkään, kun selkärangasta tulee vanha 10 vuoden kokemus Briteissä ajamisesta, mutta pikkuhiljaa se alkoi sujua tosi hyvin. Taidan ihan ”harjoituksen vuoksi” pyytää piakkoin uutta iltareissua Ikeaan, heh…

Ostin vaaterekin. Vuosien ajan (vielä Tampereella asuessa) mulla oli vaaterekki, joka sitten muistaakseni hajosi. Sittemmin en ole uutta hankkinut, koska en halunnut rekillä olevien vaatteiden keräävän pölyä. Nyt kuitenkin hankin uuden rekin, tehden samalla itselleni lupauksen ettei rekki tule olemaan koskaan aivan täpötäysi! Aion pitää siinä esillä lempparivaatteita ja niitä neuletakkeja ja bleisereitä, joita käytän usein.

Kärsin tosi kovasta vatsaturvotuksesta. Mulla on jo vuosia ollut jonkinasteisia vatsaongelmia siinä muodossa, että vatsa saattaa yhtäkkiä turvota aivan raskauspalloksi ja olla tosi kipeä. Multa on testattu keliakiat ja laktoosi-intoleranssit, mutta kumpaakaan niistä mulla ei ole. Olen tullut siihen tulokseen, että oman vatsani hermostuttaa stressi, kireät farkut ja pitkä yhtäjaksoinen istuminen. Söin lounaalla parina päivänä ihan vaan kaurapuuroa raejuustolla ja mehukeitolla, kun iski kaupassa himo, ja yhtäkkiä vatsa ei enää turvonnutkaan. (Mun ja Joen Whatsapp-keskustelu on muuten aivan täynnä kuvia mun turvonneesta pallomahasta, auts...)

Tein kukkakaaliwingsejä. Tämä oli toinen kerta, kun niitä testasin. Eka kerta meni aivan pyllylleen ja wingseistä tuli niin tulisia, ettei niitä meinannut alas saada. Nämä onnistuivat jo tosi paljon paremmin ja olivat itseasiassa jopa tosi hyviä, mutta unohdin käännellä niitä uunissa… Ensi kerralla muistan sen, jotta lopputulos on tasaisen rapea!

Käytiin Ikeassa. Käytiin jo itseasiassa testailemassa autoa Ikea-reissulla äitini kera, ja voi pojat, että voi ihminen tulla yksinkertaisista asioista onnelliseksi! Meidän kodin vaate- ja siivouskaapeissa ei nimittäin jostain ihmeen syystä ollut avainten luovutuksen hetkellä hyllylevyjä (?) ja jouduttiin sellaiset joulukuussa vaatekaappeihin teettämään. Kaiken sen muun kiireen keskellä tietysti onnistuin unohtamaan siivouskaapin hyllyt kokonaan… Mutta, Ikea tuli hätiin – sieltä nimittäin löytyi täydellisesti siivouskaappiin sopivat hyllylevyt ja voi pojat, että sain taas järjestämisen nautintoa kerrakseen. (Kuinka monta kertaa ihminen voi sanoa ”voi pojat”?)

Hengailin Zadaassa. Kuvailin Zadaa-appiin myyntiin paljon juttuja, mutta pitäisi kuvata vielä lisää. Ostin sieltä itse myös yhden ihanan poolokauluksisen neuleen, jonka toivon olevan täydellinen basic pikkuhiljaa klassisemmaksi muuntuvassa garderobissani. Myyjä tänään postitti sen, jee!