Slider

Onko rakkaus muotiin vastuullista?

October 05, 2020

Niin kauan kuin muistan, olen ollut kiinnostunut muodista. Kauan myös haaveilin urasta muodin parissa ja opiskelinkin Lontoossa muotimarkkinointia vuoden verran - tämän varmaan joku teistä seuraajistani vielä muistaa. Loppupeleissä keskeytin nuo opinnot ja jättäydyin harrastamaan muotia blogien ja oman pukeutumiseni muodossa. Se on toistaiseksi riittänyt, mutta viime vuosien aikana olen alkanut kokea hankalaksi löytää sen täydellisen kultaisen keskitien tavoissa, joilla voin ”harrastaa muotia” vastuullisemmin. Haluan edelleen ilmaista sen avulla itseäni ja luovuuttani, mutta tehdä sen ekologisemmin ja eettisemmin.

Rakastan esimerkiksi luoda tyylejä, kuvata asukuvia ja uusia löytöjä sekä koota inspiraatiokollaaseja ja muodin ajatuskarttoja täällä blogin puolella, mutta en halua kannustaa seuraajiani loputtomaan ostamiseen, koska se ei yksinkertaisesti ole pitkässä juoksussa millään tavoin kestävää. Fakta on kuitenkin se, että ihmiset tulevat aina ostamaan, eli voimme ehkä lähinnä vaikuttaa vain siihen, mitä ostetaan ja kuinka usein.


Olenkin yrittänyt viime aikoina tuoda esille nimenomaan niitä hieman parempia vaihtoehtoja esimerkiksi neuleiden suhteen ja keskittyä laatuun sekä ajatukseen tuotteiden pitkästä käyttöiästä. Laatu maksaa enemmän, mutta pitkässä juoksussa perinteisesti pikamuodiksi nimetty laaduton tavara käy huomattavasti kalliimmaksi niin kuluttajalle, tuottajalle kuin maapallollekin.

Olen oman vaatevalikoimani suhteen pistänyt panoksia siihen, että vaatekaappini palaset sopisivat paremmin yhteen, jolloin niitä kaikkia tulee oikeasti käytettyä usein ja kauan. Nyt tämä pikkuhiljaa tehty työ alkaa vihdoin kantaa hedelmää, sillä paljon suurempi osuus vaatekaapista on aktiivisessa käytössä ja se on IHANAA! Sinänsä vaatekappaleiden määrällä ei mielestäni ole niinkään väliä, kunhan niitä kaikkia oikeasti käyttää ja jokainen saa pitkän elämän. Sen jälkeen niiden rippeet tulee vielä kierrättää mahdollisimman vastuullisesti. Omieni joukossa on sekä laadukkaammaksi miellettyjen yritysten että pikamuotiketjujen vaatekappaleita.


Pikamuoti on muuten hyvin jännittävä sana, kun sitä pysähtyy ajattelemaan. Mitä se oikeastaan tarkoittaa? Tarkoittaako se nopeasti piirrettyjä tyylejä, joita kopioidaan muotitalojen catwalkeilta ketjukauppojen rekeille tavallisen kuluttajan lompakolle ystävällisiksi versioiksi? Esimerkiksi Zarahan tuottaa noin viikossa tuotteita ”catwalkilta kauppoihin.” Tarkoittaako pikamuoti halpoja, huonoja materiaaleja ja malleja? Tarkoittaako se kymmeniä mallistoja per vuosi, entisen kaksi kertaa vuodessa -tahdin sijaan? Tarkoittaako se vauhdilla tehtyä laadutonta työtä, jossa esimerkiksi saumoja ja roikkuvia tikkauksia ei ole viimeistelty?

Pikamuoti on vahvasti negatiivissävytteinen sana, joka tosiaan tuo mieleen surkeat materiaalit, kestämättömän laadun, nopeasti vaihtuvat mallistot, repeävät ja kiertävät saumat, nukkaantuvat pinnat, kauppojen lattioilla alerytäkässä makaavat riepuparat ja jopa sortuvat tehtaat ja lapsityövoiman. Mielestäni asia ei kuitenkaan ole näin yksiselitteinen tai mustavalkoinen, monesti ihminen nimittäin unohtaa, että pikamuodista pikamuotia tekee myös meidän kuluttajien valinnat.

Jos me ostamme usein, muotia tuotetaan nopeasti ja usein. Jos me valitsemme huonolaatuiset ja halvat tuotteet, ostamme niitä pitkällä aikavälillä enemmän, hence niitä valmistetaan enemmän. Huonolaatuisten vaatteiden ja tavaroiden valinta lisää jatkuvaa tarvetta uudelle, jos tuote on niin surkeaa laatua, ettei sitä ole mahdollisuus itse kotona edes huoltaa. Muutos kulutuskäyttäytymiseen ja tuotetarjontaan lähtee siis myös meistä kuluttajista, ei ainoastaan kasvottomista ja vastuuttomista valmistajista tai lainsäädännöstä.


Entäs sitten se perinteinen sanonta, että ”köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa”? Näistä asioista keskustellessa on tärkeää mainita se, että isolla ihmisjoukolla ei Suomessakaan (saati sitten maailmalla!) ole oikeasti varaa aina ostaa sitä parasta laatua. Siitä ei pitäisi ketään tippaakaan syyllistää ja tällaisia tilanteita varten sille halvalle tavaralle on oikeasti kysyntää, erityisesti esimerkiksi lapsiperheissä, joissa osan perheenjäsenistä vaatekoko muuttuu jatkuvasti. Ei itsellänikään aina ole varaa panostaa siihen parhaimpaan, ja silloin tulee välillä valittua se huonolaatuinen, nopea vaihtoehto. Markkinat kuitenkin toimivat niin, että sitä myydään, mitä kansa ostaa. Siitä tämä kommervenkki sitten syntyy.

Tuottajien vastuun osuutta yhtään vähättelemättä, vastuullisia kulutusvalintoja pitäisi silti tehdä jokaisen yksityishenkilön, joka siihen vain taloudellisesti pystyy. Tämä tasapainottaa taloudellisesti heikommassa asemassa olevien maapallolle tuottamaa ekologista ja eettistä kuormaa. Näin itse ajattelen ja olen sen vuoksi pyrkinyt viime vuosien aikana suuntaamaan pennoseni joko kirppiksille tai sitten kerralla laadukkaisiin tuotteisiin. Tässä onnistun varmasti noin 80% osalta vaatteistani jo. Olen huomannut omassa tuttavapiirissä samaa ilmapiirin muutosta, eikä se voi olla pelkästään minä ja omat läheiseni, vaan jokin on muuttumassa…


Klassisista ”rättikaupoista” jopa H&M on selkeästi huomannut tämän muutoksen kulutuskäyttäytymisessä ja reagoinut siihen suhteellisen nopeasti: tavalliset akryylineuleet jäävät surullisina alerekkien pohjalle, kun taas H&M Premium Qualityn villa, cashmere ja alpakka myyvät hetkessä loppuun. Olen pelkästään kuluttajana huomannut, että Premium Quality -mallisto kasvaa vuosi vuodelta suuremmaksi ja se on niin hienoa! H&M pyrkii ainakin pressitiedotteidensa ja markkinointinsa perusteella myös rakentamaan kestävämpiä tuotantoprosesseja, joskin pitkän epäeettisen tuotantokulttuurin aikakauden jälkeen se varmasti ottaa aikansa.

Kyynikko voisi todeta, että H&M:n toiminta ei kestä päivänvaloa sataprosenttisen läpinäkyvästi tai että heidän cashmereneuleensa ei todellakaan ole samaa tasoa tai yhtä eettisesti tuotettu kuin monen muun valmistajan. En ole itsekään sitä mieltä, että 5-10€ maksavaa t-paitaa voi kutsua eettiseksi tai ekologiseksi tuotokseksi, vaikka se kuinka olisi tuotettu kierrätetystä puuvillasta. Meidän täytyy kuitenkin muistaa, että muutos ei koskaan tapahdu hetkessä. Tärkeintä on, että sitä tapahtuu ja sitä kohti työskennellään, niin meidän kuluttajien kuin tavarantuottajien puolelta. Valitettavasti muutosta täytyy myös usein osata vaatia ja meidän kuluttajien tulee äänestää näissä asioissa jaloillamme ja pennosillamme. Pelkkä julkishallinnollinen lainsäädäntö ei aina riitä yksityisen toimijan uuden suunnan ottamiseen.


H&M blazer
Pull & Bear jeans
Uniqlo t shirt
Dinsko ankle boots
Gucci bag

Kaikkein suurin muodin ekoteko on löytää se oma tyyli, joka edistää vaatteiden pitkää käyttöikää ja hillitsee jatkuvan ostelun tarvetta. Jos vaihtelun puute vaatekaapissa ahdistaa, kannattaa tsekata myös vaatevuokraamot, joita on Suomessakin jo ilahduttavan monta! Aikomuksenani on tutustua tulevaisuuden erityistilanteissa esimerkiksi ystäväni Kaisan reilu kuukausi sitten avaaman The Ateljén palveluihin, sillä heidän valikoimansa on aivan upea. Tällä tavalla jokaiseen juhlaan voi pukeutua kiinnostavasti ja uniikisti mutta edelleen vastuullisesti. Score!

Huh, tulipahan pitkä postaus. Saiko kukaan ajatuksistani kiinni? Millaisia ajatuksia tämä aihe herättää teissä?

Photos by Joe / Edit by me

2 comments:

  1. Tää on kiinnostava aihe, joka kans mietityttää mua vuosi vuodelta ja oon kans huomannut enemmän kiinnostusta mun ympärillä aihetta kohtaan - mikä on toivottavasti pysyvä "trendi", koska ei tää maailma oikeesti voi kestää jatkuvaa kulutusta nykyisellä vauhdilla. Nuorempana saatoin just pyöriä H&M:llä kerran viikossa, ja Britteihin muuttaessa parasta oli Primark :D Nykyään koitan vältellä tollasia paikkoja ja ostaa vaan sillon, kun oikeesti tarvin jotain. Ei mulla kyllä vieläkään oo varaa kunnolla panostaa laatuun joka kerta, mutta ostan vaatteita nykyään tosi harvoin ja ne on sellasia jotka jätän vaatekaappiin. Tai sit ostan second handia/vintagea.

    Mutta se mikä tässä aiheessa myös nyppii on se, että musta silti edelleen sysätään liikaa vastuuta yksilöille. Oon samaa mieltä siitä, että jokainen meistä on vastuussa omasta kulutuksestaan - mutta en oo ihan varma siitä että eettinen kuluttaminen on edes mahdollista. Tulee viimesimpänä mieleen tää Oatly: kauramaito on eettisempää kun lehmänmaito, mutta sitten kappas vaan, yks Oatlyn osakeomistajista kaataakin sademetsiä. Tuntuu että nykyään kaikki tuotantoketjut sun muut on NIIN monimutkasia, että on jotenkin mahdotonta tietää mistä edes alottaa jos haluais olla täysin eettinen kaiken suhteen. Haluaisin nähdä enemmän painostusta yrityksiä kohtaan ja lisää läpinäkyyvyttä sinne, ja se eettisyys pitäis mun mielestä ihan ensimmäisenä lähteä sieltä yrityksestä.

    Mutta sit toisaalta, on myös tosi tärkeetä miettiä asioiden kestävyyttä ja uusiokäyttöä ja kaikkea tätä. Anyway - ei mulla ehkä mitään järkevää sanottavaa ollut, aihe kiinnostaa ja kuulisin mielelläni lisää sun pohdintoja aiheesta. Se vaatehoitopostaus oli tosi hyvä tänkin kannalta, vaikka en oo vielä uskaltanutkaan ite pakastaa mitään :--D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Joo! Sun kulutusfilosofia kuulostaa aika samalta kuin mun. :) Edelleenkin kyllä käyn Briteissä vierailessa Primarkissa, mutta entisen hamstrauksen sijaan ostan sieltä ehkä yhden tuotteen, jonka materiaaliin oon tyytyväinen. Ostin esim. vuonna 2013 sieltä puuvillaneuleen, joka on mulla vieläkin käytössä ja siisti - ihan uskomatonta! :D

      Ja joo, oot kyllä ihan oikeassa tuossakin. Miten löytyisi sellainen kultainen keskitie? Koska kulutus ei lopu tai vähene niin kauan kuin kuluttaja kuluttaa, mutta tuottajilla pitäiksi olla vastuu siitä, mitä tarjoavat ihmisille kulutettavaksi.

      Ja haha ihana, rohkeesti vaan! :D Ei se pakastin mitään riko <3

      Delete

Powered by Blogger.
Theme Designed By Hello Manhattan

Your copyright

& KATRI K. 2020