Petipotilaana

Tätähän se viikonloppuna koettu valtava väsymys meinasi, flunssaa. Luulin jo selvinneeni tämän flunssakauden osalta elokuussa, kun sairastelin pari päivää, mutta näköjään en. Raahauduin aamulla kyllä töihin aika slow-motionina, mutta mut lähetettiin sieltä jo ensimmäisen tunnin aikana kotiin. Työskentelen sairaalassa, joten kipeänä töissä olo ei ole suotavaa, pitäisihän se itsekin muistaa... En vain tykkää sairaslomalla olosta yhtään, turhaudun seinien sisuksiin niin nopeasti enkä pysty oikein keskittymään mihinkään!

Mä rakastan työntekoa ja töitäni, joten kotona makoilu - silloin kun siihen on pakotettu - on aika hankalaa. Pitäisi opetella olemaan kotona siihen asti, että oikeasti parantuu, eikä syöksyä töihin heti kun alkaa tuntua pikkasen paremmalta, nimittäin silloin tulee ainakin mulle aina takapakkia.

Tänään oon yrittänyt pakottaa alas teetä ja vettä, pilleriä, hedelmiä ja ruokaa. Oon kuluttanut Frendejä ja Kardashianeja ihan huolella ja yrittänyt neuloakin, mutta keskittymiskyky kipeänä ei riitä kovin pitkäksi aikaa. Ja mulla on joku ihme syndrooma, etten halua tehdä asioita ilman, että keskityn niihin täysillä, esim. tv-ohjelman pyöriminen taustalla on mun painajainen :D Saan tästä asiasta aina oudoksuvia katseita jos sen mainitsen, mutta onko kukaan teistä samanlainen?!

Nyt tuntuu, että seuraava horkkakohtaus lähestyy, eli aika keittää seuraava kupponen teetä ja avata Netflix...