Slider

Se täydellinen t-paita

August 31, 2020

Vihdoin löysin sen, sen täydellisen teepaidan! Ihan älyttömän kauan olen etsinyt valkoista t-paitaa, joka olisi tarpeeksi paksua ja siistiä puuvillaa niin, että siitä ei näy mikään läpi. T-paitaa, jonka saumat eivät lähde kiertämään, ja jossa olo olisi siisti ja ryhdikäs, mutta silti rento. Nyt sellainen vihdoin löytyy vaatekaapistani ja olen niin iloinen, koska olen alkanut rakentaa vaatekaappiani simppelimpään ja klassisempaan suuntaan ja perusvaatteistahan kaikki lähtee liikkeelle :)

Puuvillainen T-paita löytyi Uniqlolta vaivaiseen 12,90€ hintaan. Iso suositus muutenkin Uniqlolle, sillä siellä on aivan superhyvä hinta-laatu-suhde, ja heiltä löytyy paljon erilaisia neuleita ihanissa luonnonmateriaaleissa, kuten alpakka, merinovilla ja puuvilla. Lisävinkkinä, että Uniqlo tekee usein myös yhteistyömallistoja Marimekon ja Finlaysonin kanssa, eli sieltä voi ostaa tuttuja printtejä huomattavasti edullisemmin.


Uniqlo t shirt

Kuvat vähän valoittuivat lauantaiaamun kirkkaassa auringonpaisteessa, mutta ei anneta sen häiritä. T-paidassa on kaunis ja klassinen ympyräkaulus sekä keskipitkät hihat, ja kuvissa olen taivuttanut sen lyhyemmäksi. Se on pituudeltaan sopivan keskimittainen, eli jälleen kerran täydellinen. Täytyy ehdottomasti tilata toinenkin kappale näitä, sen verran usein (ja kaiken kanssa) voisin valkoista t-paitaa käyttää!

Photos by Jenni / Edit by me

Syksy tekee tuloaan

August 29, 2020

Mun lemppari vuodenaika on ihan juuri käsillä, kun syksy pikkuhiljaa alkaa saapua. Meidän parkkipaikan reunusten puissa näkyy jo alkavaa ruskaa, aamut on töihin lähtiessä ihanan kirpsakoita ja elokuinen ilta-aurinko on oranssi ja lempeän lämpöinen. Meidän viljelylaatikon kurpitsatkin kasvaa kohisten, enkä malta odottaa sitä hetkeä kun pääsen ne poimimaan koristeiksi pöydälle.

Olen ahkerasti päivittänyt meidän viljelylaatikon tilannetta Instagram-stooreihin ja tallentanut koko jutun alusta loppuun asti kohokohtiin Garden Project -pylpyrän alle. Pakko sanoa jo tässä vaiheessa kesää, että laatikkoviljely ylitti kaikki meidän odotukset, satoa piisaa ja ei olla tehty kasveille mitään erityistä. Ainoastaan kasteltu aina silloin tällöin. Ei myöskään tutkittu, mitkä lajit sopivat samaan laatikkoon ja meillä taisi vain käydä tuuri :D Joen kanadalainen ystävä/sukulainen kruunasi mut Best Garden Mom Everiksi ja oon niin rinta rottingilla tästä!


H&M jacket
Reserved culotte trousers
Uniqlo t shirt
Esprit bag
Vagabond loafers
Gina Tricot sunglasses

Ajattelin nyt viikonloppuna kaivaa kaikki ihanat syys- ja talvineuleet vaatekaapista, käydä ne läpi ja katsoa, mitkä tarvitsevat huoltoa tai muuta hoivaa. Kirjoitin vähän aikaa sitten muuten pienen vaatteiden huolto-oppaan ja siellä on muutama vinkki mm. neuleiden huoltoon. Kannattaa käydä tutustumassa, jos kaipaat vinkkejä! Musta on ihanaa aina aloittaa uusi syyskausi huoltamalla neuleet ja lankkaamalla nahkaiset syys- ja talvikengät. Sitten ne on valmiina kohtaamaan syksyn auringot, pikkupakkaset ja rankkasateet. Kuvissa olevilla vajaamittaisilla housuilla ei enää kauaa tarkene!

Neuleiden ja villasukkien lisäksi kaipaan jo männyn tuoksuisia kynttilöitä ja viininpunaista huulipunaa. Olen oikeasti niin syksyhullu, että haluaisin opetella juomaan kahviakin ihan vain sen takia, että voisin juoda pumpkin spice latteja… Ei terve! Suunnitelmissa onkin leipoa kaikkea ihanaa ja mausteista omenoista, banaanista ja raparperistä, ehkä se riittää tyydyttämään tämän syksyn makuisen herkkuhimon. En haluaisi väkisin opetella juomaan kahvia enää 29-vuotiaana ;)

Lämpöistä viikonloppua kaikille!

Photos by Jenni / Edit by me

Pari vintagelöytöä

August 26, 2020

Mulla kesti useita vuosia aikaa asua Helsingissä ennen kuin löysin täältä ne omat second hand -paikkani, mutta nyt se aikakausi on jälleen täällä. Tänä kesänä on tullut kirppisteltyä erityisen ahkerasti ja olenkin tehnyt sen seurauksena muutaman aivan ihanan löydön.

En tiedä, onko siellä ruutujen takana messissä ketään sieltä blogiurani alkuvuosilta asti, mutta vuosikymmen sitten postasin ahkerasti tekemistäni kirppislöydöistä, ja te fiilistelitte täysillä mukana! :D Nykyään olen kirppiksellä onneksi hieman maltillisempi asiakas ja ostan vain tarpeeseen, kun taas silloin lukiossa ja juuri täysi-ikäistyneenä kävin läpi kaikki mahdolliset tyylikokeilut kirppisten antimien voimin... Joka tapauksessa, ajattelin nyt palata parin viimeisimmän kirppulöytöni kanssa blogin alkujuurille, eli jaan ostokseni teidän ihanien kanssa!


Tams England -kahviastiasto


Nämä vihreät kaunokit vei mun sydämen heti, kun näin ne Vantaan Koivukylän Kierrätyskeskuksessa. Ostin ensi alkuun pelkät lautaset (eli tassit!), koska ajattelin, että kuppeja me ei tarvita yhtään enempää, mutta hain seuraavan iltana kuitenkin niille vielä ne kupitkin. Onneksi olivat vielä tallessa, koska olisi se kuitenkin sitten ollut iso surku erottaa setti toisistaan.

Löysin toisen kuuden kappaleen setin sitten vielä Mikkelin Ajattomasta, eli nyt meillä on aivan äärettömän kaunis 12 hengen kahviastiasto kotona - olo on tosi aikuinen, heh. Onnistuin tosin murtamaan yhdestä niistä jo kahvan, eli täytyy etsiä vielä jostain kirppikseltä se kahdestoista kuppi :)


Kullattu lasiastia kolikoille


Koska Joe tykkää käyttää useimmiten käteistä, pyörii meillä kotona kolikoita ihan joka puolella. Olen yrittänyt kauniisti vihjata, että voisi pitää ne lompakossaan tai vaikka purkissa, mutta hän ei ole vielä omaksunut tätä tapaa... Törmäsin tähän kauniiseen kultareunaiseen kristalliastiaan kierrätyskeskuksessa, enkä voinut jättää sitä hyllylle, kun keksin, että tässähän on mitä täydellisin kuppi kolikoille.


Jättimäinen kori


Uskokaa tai älkää, mun ostoslistalla on 1,5 vuoden ajan ollut jättimäinen kori kuusen alle, ja vihdoin löysin sen! Olen haravoinut kaikki kaupat alkaen sisustuskaupoista puutarhakauppoihin ja rautakauppoihin. Missään ei ole myyty 1,5 vuoden aikana niin suuria ja ”löllöjä” koreja, että niihin mahtuisi kuusi seisomaan rennosti, vähän rustiikkiseen tyyliin. Nyt kävi aivan älytön munkki, kun törmäsin aivan täydelliseen yksilöön ja vielä kirppishintaan.

En sovittanut kuusen jalkaa tähän vielä, mutta silmämääräisesti näkien olen 99% varma siitä, että se istuu tähän kauniisti. Jos ei, tulee se joka tapauksessa kuusen vierelle, lahjoja sisältämään. Jee!

Mehukkaat brookiet

August 25, 2020

Leivoin sunnuntaina pitkästä aikaa brookieita, eli cookien ja brownien yhdistelmää. Edellisen kerran olen tainnut näitä tehdä joskus vuonna 2014, eli jo oli aikakin! Brookieen tulee niin paljon sokeria ja voita, ettei kyseessä ole ihan jokaviikkoinen herkku, mutta välillä on ihanaa olla miettimättä liikoja ja herkutella hyvällä omalla tunnolla.

Näistä katosi iso osa miehen kitusiin jo sunnuntain aikana, eli resepti taisi olla oikein onnistunut. Kyselinkin sitten Instagramissa, että toivoisitteko tätä ohjetta jakoon, ja vastaus oli kovin yksimielinen :) Tässä se siis tulee, keksin (= cookie) ja suklaaleivoksen (= brownie) yhdistelmä, eli brookie!


Mehukkaat ja helpot brookiet


Brownie-pohja:
• 2 kananmunaa
• 1 dl fariinisokeria
• 1 dl sokeria
• 75 g voita
• 150 g tummaa suklaata
• 1,5 dl vehnäjauhoja
• 0,5 tl suolaa

Cookie-pohja:
• 50 g voita
• 0,5 dl fariinisokeria
• 1 kananmuna
• 1,5 dl vehnäjauhoja
• 0,5 tl leivinjauhetta
• 75 g maitosuklaata

1. Ensin valmistetaan brownie-pohja, eli vaahdota huoneenlämpöiset kananmunat ja sokerit. Sulata tumma suklaa ja voi yhteen, sekoita munasokerivaahdon joukkoon. Yhdistä kuivat aineet ja sekoita taikinan joukkoon. Kaada leivinpaperilla vuorattuun, noin 15 x 25 cm-kokoiseen vuokaan. Jätä sivuun odottamaan.

2. Sitten tehdään keksitaikina! Vaahdota muna ja fariinisokeri, lisää sitten joukkoon sulatettu voi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taikinan sekaan. Rouhi maitosuklaa karkeasti esim. veitsellä, nostele taikinan joukkoon. Nostele keksitaikinasta "mönttejä" browniepohjan päälle. Isotkin pallot leviävät kyllä uunissa tasaisesti.

3. Paista uunin keskiosassa 200 asteessa n. 20-30 minuuttia. Brookiet ovat täydellisiä, kun päällinen on rapsakka mutta sisus vielä kostea.

4. Jäähdytä ja leikkaa kuutioiksi. Tarjoile sellaisenaan tai esim. vaniljajätskin kanssa! Itse tykkään syödä näitä jääkaappikylminä tai jopa pakastimesta, heh!

7 syntiä

August 24, 2020

Kaksi vuotta sitten blogeissa pyöri hauska Seitsemän syntiä –haaste, joka jäi itseltäni tuolloin toteuttamatta. Törmäsin siihen nyt pitkästä aikaa ja ajattelin tunnustaa teille omat seitsemän syntiäni (näin pari vuotta myöhässä.)

Herkuttelusyntini...
Ehdottomasti sipsit! Rakastan sipsiä ja ne kuuluu kyllä jokaiseen viikonloppuun, tietysti dipin kera. Dippisuosikkejani ovat Taffelin 3 sipulia ja Sweet chili, kuten myös Ranch. Sipsisuosikkeja on monia ja tykkään oikeastaan kaikista, mutta Estrellan Karamellisoitu punasipuli on tosi nam ja lisäksi kaikki ihan tavalliset suolatut lastut, koska silloin myös dippi pääsee loistamaan. Kyllä, tämä on tarkan analyysin tulos.

Ihonhoitosyntini...
Hoidan ihoani suhteellisen tunnollisesti kotona, mutta unohdan käyttää naamioita (vaikka mulla on kaappi täysi ihania korealaisia kankaisia versioita) ja lisäksi olen äärimmäisen huono käymään kosmetologilla. Olen tainnut käydä kasvohoidossa ammattilaisella elämäni aikana tasan kerran! Jaiks.

Siivoussyntini…
Siis ne vaatekasat ympäri asuntoa, voi luoja… Jos puran pyykit kuivaustelineeltä itse, päätyvät ne nätisti kaappeihin suht suoraviivaisesti, mutta jos Joe purkaa ja jättää ne odottamaan mua esimerkiksi sängyn päälle, pino ei todennäköisesti päädy vaatekaappiini ainakaan viikkoon vaan surffailee erinäisillä tuoleilla, lipaston päällä, sängyllä, jopa lattialla… Myös pölyiset lattialistat on ihan kamalat, mutta meillä ne koristavat muuten imuroituja ja siistejä lattioita aivan liian usein.


Mango blazer
Esprit blouse
Pull&Bear jeans
Gina Tricot bag
Vagabond flat mules

Hiussyntini…
Varmaankin liian harvoin peseminen, eli sitä kautta liika kuivashampoon käyttö. Pesen hiukset kerran viikossa ja voisin kuvitella, että kuivashampoo kuivattaa pitkässä juoksussa päänahkaa aika paljon. Käytän myös aika kuumaa kiharrinpuikkoa. Apua miten huono omatunto omasta elämästä tulee jo tässä vaiheessa postausta! :D Tukkani onneksi voi päällisin puolin aika hyvin ja kasvaa kovaa tahtia.

Ystävyyssyntini…
Olen aikamoisen introvertti ja ajoittain vähän huono pitämään yhteyttä, mutta onneksi iso osa ystävistäni on ihan samanlaisia. Silti voisin useammin laittaa sen viestin, että miten menee ja mitä kuuluu. Vastaamisessa sentään olen petrannut, koska ennen olin siinä ihan hirveän huono ja se on musta itsestänikin tosi tökeröä.

Pukeutumissyntini…
Ehdottomasti laiskuus! Vaatekaappini on täynnä kauniita ja hyvin istuvia vaatteita, mutta silti hiihdän 90% ajasta kotivaatteissa tai farkut ja neule –yhdistelmässä. Toisena syntinä silittäminen tai sen välttely, sillä en ole sen suhteen niin viimeisen päälle ja sitten kuitenkin häpeän ryttyistä paitaa esimerkiksi työkokouksessa :D Silittäminen itsessään ei ole kamalaa, mutta sen painavan silityslaudan raahaaminen ensin siivouskomerosta ulos ja veden täyttäminen masiinaan ja äh…

Parisuhdesyntini…
Jos olen itse stressaantunut, puran sen helposti mieheen mäkättämällä ihan pienistä ja mitättömistä asioista. Se väärin ja sikinsokin kaappeihin purettu astianpesukone ei yhtään haittaa silloin kun olen hyvällä tuulella, mutta huonosti nukkuneena se on ihan hirveän dramaattista ja romahduttaa koko parisuhteen perustan, kyllä :D

Bag Dreaming...

August 22, 2020

Muutamaan vuoteen en ole hankkinut uutta, hieman hinnakkaampaa laukkua, mutta nyt kesän aikana olen kärsinyt jälleen todella kovasta laukkukuumeesta. Jaiks! Suunnittelimme vielä keväällä suuntaavamme syyskuussa Britteihin Joen perhettä moikkaamaan, ja mulla oli vieno aikomus sillä samalla reissulla käydä katsomassa haavekohteitani livenä ennen lopullista ostopäätöstä. Voih, se olisi ollut niin helppoa vain marssia Bond Streetille tai vaikka Selfridgesille tai Harrodsille hiplaamaan vaihtoehtoja kaikessa rauhassa!

Vallitsevan maailmantilanteen vuoksi täytyy tyytyä internetin ihmeelliseen maailmaan, verkkokauppojen infosivuihin ja Youtuben arvosteluvideoihin. Niitä on tullut kulutettua ihan hulluna, mutta ne ovat kyllä ihan superkäteviä tällaista isompaa ostopäätöstä harkitessa.

Haaveissa siintää tällä hetkellä musta, mieluiten isopieni tai keskikokoinen, hihnallinen laukku. Mieluiten sellainen, joka toimii sekä crossbodyna että olalle vedettynä, hihna kaksinkerroin käännettynä. Tässä muutama yksilö, joista kovasti tällä hetkellä haaveilen tai joita olen pohdiskellut jo vuosia:


Chanel Double Flap Bag mediumina tai smallina, kultaisilla metalliosilla, mieluiten ennen 2008 valmistettuna
Saint Laurent Sunset mediumina ja ehkä hopeisilla yksityiskohdilla, kenties kiiltävänä krokohenkisenä
Mulberry Lily small-koossa, kultaisilla metalliosilla
Gucci GG Supreme Dionysus small-kokokoisena, koska se vastaa esim. Chanelin mediumia

Mielelläni ottaisin hellään huomaani nämä kaikki kaunokaiset, koska jokainen on sitten kuitenkin niin erilainen. Niitä on mahdoton verrata, eikö! Mua ei yhtään haittaa hankkia näitä käytettynä, vaan esimerkiksi Chanelille se onkin mulla kriteeri ostopäätökselle siksi, että ketjujen kultausprosessi muuttui vuonna 2008. Olisipa muuten huikeaa löytää ensi vuonna itselleni 30-vuotislahjaksi vuonna 1991 valmistettu Chanel, mutta se taitaisi mennä jo vähän neulan etsimiseksi sieltä kuuluisasta heinäsuovasta, hah.

Kriteeriksi sanoin laukulle mustan värin, mutta tuota Guccin beigeä Dionysustakin olen katsellut sillä silmällä jo ainakin kolme vuotta. Se on niin kaunis ja toisi mielenkiintoa muuten simppeleihin ja vähän tylsiin asuihin, erityisesti syksyllä. Mielessäni yhdistäisin sen esimerkiksi valkoiseen/mustaan/beigeen neuleeseen, sinisten farkkujen ja mustien nilkkureiden tai valkoisten tennareiden kera. Ai että!

Täytyy jatkaa ahkerasti säästämistä, sillä koskaan ei tiedä milloin mahdollisuus Brittien reissuun tai superhyvään käytetyn laukun tarjoukseen tulee eteen... ♥ Pörrääkö siellä päin kellään sama laukkukärpänen??

Ihana kesä

August 21, 2020

Vaikka vuosi 2020 on ollut vähintäänkin eriskummallinen, on kaikista ennakkoluuloista poiketen tämä kesä ollut aivan ihana. Kerrankin on ollut aikaa ja mahdollisuuksia mökkeillä vähän pidempiä pätkiä, ja laskinkin, että ollaan vietetty tänä kesänä mökillä ennätykselliset 20 yötä, vau! Tästä olen haaveillut varmaan vuosikymmeniä, ja nyt kyllä tuntuu ihan hölmöltä, ettei sitä aiemmin tullut toteutettua, heh… Tänä vuonna ostetulla autolla on tosin ollut osansa asiaan, sillä sen avulla sekä suunnitellut että yllättävät mökkireissut ovat helpottuneet huimasti.

Vielä on useampi viikko aikaa toteuttaa viimeisiäkin kesäjuttuja, vaikka syksy jo kovaa vauhtia hiipiikin Helsinkiin. Varsinkin aamut on jo ihan huikean kirpsakoita, kun lähden kotiovesta noin puoli seitsemän maissa. Aina se seuraava vuodenaikaa yhtäkkiä yllättää!


Gina Tricot straw hat
Gina Tricot cotton shirt
Vero Moda shorts

Mieheni rakastaa auringonkukkia yli kaiken ja on jo vuosia kasvatellut niitä Briteissä ja nyt parina kesänä Suomessa. Meidän viljelylaatikossa niitä kasvaa pari kappaletta oikein hyvää tahtia, mutta suunnattiin silti maanantaina Tuomarinkylän pelloille ihastelemaan upeaa keltaista auringonkukkamerta. Vielä se ei ollut täydessä kukassa, vaan paras aika lienee nyt viikonloppuna – vink, vink! Onnistuttiin silti löytämään tarpeeksi auki tai lähes auki olevia kaunokkeja, jotka poimittiin kotiin maljakkoon olohuonetta piristämään.

Vinkkinä kaikille tuo Tuomarinkylän peltojen alue, musta on aivan ihanaa, että Helsingistä löytyy tällaista! Sieltä saa siis vapaasti poimia omaan käyttöön pienen määrän auringonkukkaa ja ilmeisesti jossain päin aluetta myös herneitä. Lisäksi ihan vieressä on Haltialan tila, jossa on suloisia eläimiä possuista lampaisiin, lehmiin ja hevosiin. Ehdottomasti käymisen arvoinen paikka!

P.S. En suosittele peltoreissua sortsit jalassa, nuo kasvit raapivat ja paljon. AUTS! Silti worth it.

Syksyinen koti

August 20, 2020

Kuten Instagram-stoorejani seuraavat varmaan huomasivat, tehtiin Joen kanssa ahkerasti remonttia pienessä kaksiossamme heti loman ekoina päivinä. Aloitimme siis jo toukokuussa verholautojen poiston makuuhuoneen puolella, mutta se jäi erinäisistä syistä hetkeksi silloin kesken. Elettiin lopulta yli kaksi kuukautta makkarin ikkunoiden yläreunat pahasti betonia irvistellen, apua! Vihdoin heinäkuun lopussa saimme sitten verholaudat revittyä irti sekä makuu- että olohuoneesta, sekä kitattua, hiottua ja maalattua niiden jättämät karmaisevat jäljet olohuoneesta.

Verholautojen takaa paljastuneet puupalkit ja niiden betoniin isketyt rautanaulat olivat aivan uskomattoman tiukassa. Niin tiukassa, etten voi uskoa, että oikeasti saatiin ne lopulta irti! Meinasi usko loppua niin monta kertaa, mutta onneksi loppupeleissä selvittiin voittajina. Tällä hetkellä olohuoneessa näyttää tältä, vielä siis puuttuu verhotangot ja verhot.


Makuuhuonekin on jo kitattu ja hiottu, mutta kitattu pinta täytyy vielä maalata pariin otteeseen. Lisäksi täytyisi tosiaan jostain löytää molempiin huoneisiin kauniit messinkiset tai mustat ja tarpeeksi pitkät - noin nelimetriset - verhotangot ja asentaa ne.

Noiden löytäminen ei olekaan niin helppo nakki, sillä noita tarpeeksi pitkiä messinkisiä yksilöitä tuntuu olevan tosi harvassa?! Olen tosi yllättynyt tästä, eli kaikki vinkit on erittäin tervetulleita. Mietin myös yhden pitkän sijaan kahta lyhyttä tankoa, mutta onkohan se vähän outoa? En oikein tiedä verhotangoista ja niihin liittyvistä tavoista mitään :D Ilmeisesti useamman lyhyenkin voi yhdistää jollain jatkopalalla, mutta se vaikuttaa sitten myös siihen, miten verhot liukuvat tangolla. Niin monta huomioitavaa asiaa, niin vähän tietoa...


Koko olohuoneen yleisfiilis ja näkymä keveni aivan uskomattoman paljon verholautojen poiston myötä. Tiesin, että se tulisi vaikuttamaan, mutta ne olisi uskonut efektin olevan näin iso. Eli vaikka niiden poisto oli ihan kamalaa, oli se todellakin sen arvoista ja tekisin saman uudelleen milloin tahansa.

Oli ihanaa saada olohuonetta tämän remontin myötä vihdoin samalla myös syyskuntoon! Elokuun kunniaksi iskin sohvalle jo nuo sinappiset, murretun sävyiset tyynyt. Lisäksi porasin seinään pari lisätaulua ja vaihdoin maton uuteen kesä-heinäkuussa tilaamaani Elloksen kauniiseen viskoosimattoon, jossa on ihanan eläväinen pinta. Se sopii valkoiseen asuntoon oikein hyvin tuomaan hieman kontrastia, eikö vain? Vanhemmat ihanat mattomme eivät suinkaan lähteneet yläkerran varastoa kauemmaksi, sillä tykkään vaihdella mattoja aika usein, se aina raikastaa fiilistä. Vanhempien yksilöiden aika koittaakin varmasti jälleen keväällä!

Mitä olette mieltä meidän ihanan syksyisestä olkkarista? :) Joko teiltä löytyy kotoa syksyfiilistä?

Birthday Gucci

August 19, 2020

Täytin pari viikkoa sitten 29 vuotta ja pohdin koko kevään ja kesän, että haluaisin ostaa itselleni lahjaksi sitten jotain spesiaalia. Jotain ihanaa arjen luksusta, joka olisi kuitenkin tarpeellista ja varmasti pitkäaikaiseen käyttöön tulevaa. Kaipasin arkeen esimerkiksi pienempää lompakkoa, koska käytän 99% ajasta pieniä laukkuja. Silti en ole koskaan omistanut pelkkää korttikoteloa, koska ajattelin, ettei se millään riittäisi kaikelle tarpeelliselle.

Kuinkas sitten kävikään, kun näin tämän Guccin nahkaisen GG Marmont -korttikotelon... No, rakastuin! Pohdin silti vielä kuukauden, kahden ajan, että riittäisikö pelkkä korttikotelo arjessa kuitenkaan. Sitten ihan huomaamattani kuljin koko kesän ajan pelkät tärkeimmät kortit pikkulaukun sivutaskussa mukana, enkä kertaakaan muita korttejani kaivannut. Kanta-asiakkuuksistakin suurin osa toimii nykyään kortittomasti (=best of the best). Eli summasummarum, uskaltauduin tilaamaan synttärilahjana itselleni tämän ihanaisen, iiks!


GG Marmont black leather card case


Ja se on aivan täydellinen!! Tuote saapui kauniisti Guccin logolla varustettuun ja kangasnauhalla solmittuun pieneen laatikkoon ja sen sisällä vielä pieneen dustbagiin pakattuna. Mun silmää kovasti viehättää tuo GG Marmont -sarjan tuotteiden perinteinen, ranskalainen matelassé-tikkaus sekä antiikkikultainen GG-logo, ne vaan saa mun sydämen läpättämään ♥ Tuote on valmistettu Italiassa, ja laadukkaan nahkakäsityön jäljen kyllä huomaa. Hassua muuten, miten tuo paketistakin tullut nahkainen tuoksu vie mut ajatuksissani ihan niihin kymmeniin italialaisiin nahkakauppoihin, joita on Italian reissuilla tullut koluttua läpi kerran jos toisenkin...

Tikkaukset ja kotelon reunat on tosi laadukkaan oloiset ja kotelon kummallakin puolella on kaksi korttitaskua. Keskellä tuotetta noiden "korttitaskuseinien" välissä on vielä syvä tasku joko korteille tai esimerkiksi hätävarakäteiselle. Sain koteloon kivuttomasti mahdutettua 7 korttia, mikä on ihan täydellinen määrä.

Tämä kaunokki tekee mut iloiseksi joka kerta, kun pitää niin sanotusti kaivaa kuvetta - mikäs sen parempaa!

Terveelliset banaaniletut

August 18, 2020

Kaikkien fitnessherkkujen äiti ja isä eli banaanilettu on tehnyt paluun meidän keittiöön! Bongasin kotoa pari tummunutta banaania sunnuntaina, niin tein näitä meille sitten extempore aamupalaksi. Samalla muuten kävi ilmi, että Joe ei ole koskaan aiemmin näitä herkkuja syönyt. Nämä on taas näitä brittien ja suomalaisten kulttuurieroja, sillä täällä Suomessa nämä ovat jo niin peruskauraa, eivätkö olekin?!

Hän ei millään meinannut uskoa, ettei ainesosiin kuulu mitään epäterveellistä, jos ei tarjoilussa käytettyä siirappia lasketa, eli nyt nämä on virallisesti myös British approved. Reseptejä löytyy netin syövereistä monia, mutta ajattelin silti tulla lisäämään soppaan vielä yhden omani...


Helpot ja nopeat banaanipannarit (2-4 annosta)


• 2 kypsää banaania
• 4 kananmunaa
• 4 rkl kaurahiutaleita
• 2 tl kanelia
• oliiviöljyä paistamiseen

Tarjoiluun:
• siirappia tai hunajaa
• marjoja

1. Paloittele banaanit kulhoon, lisää joukkoon kananmunat, kaurahiutaleet ja kaneli. Sekoita vatkaimella tasaiseksi lettutaikinaksi.

2. Lämmitä pannu keskilämmölle (induktiolieden asteikolla 1-9, käytän itse 5-6 asetuksia) ja lisää tilkka öljyä. Paista lettu kullankeltaiseksi kummaltakin puolelta.

3. Tarjoile esim. marjojen ja siirapin kanssa. Näiden kanssa sopii mainiosti myös vaniljajätski, nam!

Cargotakki ja pilkkumekko

August 17, 2020

Niin kauan kuin muistan, olen fiilistellyt cargotakkeja, eli maastonvihreitä puuvillaisia rotseja. Niissä vaan on sitä jotain ja ne sopii ihan kaiken kanssa, oli jalassa sitten farkut tai hulmuavat helmat! Edellisen rakkaan yksilön ostin vuosia sitten kirpparilta, mutta mitä lähemmäs kolmeakymppiä tässä puksutellaan, sitä enemmän takki natisi liitoksistaan... Useistakin eri syistä, kröhöm. Sitä oli myös haastavaa yhdistää neuleisiin, kun se oli niin nafti. Siispä alkukesästä totesin, että nyt on ehdottomasti aika uudelle cargotakille!

Lähdin projektiin kiirehtimättä ja täydellistä yksilöä etsien, fiilistelin ihan rauhassa kaikkia alkukesän safarihenkisiä mallistoja. Päädyin ainakin kuukauden pohdinnan jälkeen tähän Hennesin puuvillaiseen, leveään malliin ja toivon tälle vähintään yhtä pitkää ikää kuin edelliselle takille. Se oli mulla käytössä muistaakseni jotain 6-7 vuotta ja sitä ennen vielä edellisellä omistajallaan varmasti jonkin aikaa - tämä on mun mielestä ihan kunnioitettava yhteenlaskettu ikä nykyisessä fast fashion -kulttuurissa. Takki olisi ehdottomasti kestänyt käytössäni kauemminkin, jos olisi ollut kooltaan sopiva, mutta nyt se sai uuden elämän ystäväni vaatekaapissa.


H&M cargo jacket
H&M dress
Vagabond sneakers
Asos earrings
Primark bag

Viikonloppuna yhdistin takin tähän pallomekkoon, josta on ihan yllättäen muodostunut yksi lempivaatekappaleistani. Sen söpö, röyhelöinen malli tulee paremmin esille vuosi sitten otetuissa asukuvissa täällä. Uusi takki tulee näyttämään aivan superkivalta myös farkkujen ja muhkeakauluksisen neuleen kanssa sitten, kun ilmat näiltä elokuun helteiltä kylmenevät syksyn mittaan. Valitsin tarkoituksella oversize-mallin, jotta alle mahtuu se kaapin muhkeinkin neule ilman että olo on ihan lääh ja puuh! :D

Aurinkoista alkanutta viikkoa!

Uutta korulippaassa

August 16, 2020

Perjantain postauksessa tunnustin olevani nykyään kultaan ja helmiin menevä harakka, mitä koruihin tulee. Viime aikoina korulipas on täydentynyt muutamilla superkauniilla koruilla, jotka ovat jo näkyneet tai tulevat näkymään asukuvissakin, ja ajattelin esitellä ne teille näin lähemmin ihan omassa postauksessa!

Valitettavasti mikään näistä ei ole oikeaa kultaa, vaan ihan perus ketjukauppojen "rihkamaa". Mielelläni ehdottomasti ostaisin jotain yhtä kauniita oikeista kultakaupoista ja aitokultaisina enkä vain sen värisinä, mutta kultakauppojen myymät mallit eivät vain miellytä omaa silmääni tarpeeksi. Tai sitten esimerkiksi niiden myymät aitokultaiset korvakorut vain painavat liikaa mun korvalehdille, auts.


Toistaiseksi siis rihkamalla mennään, mutta pidän näistä tosi hyvää huolta ja silti arvostan niitä ihan yhtä paljon kuin arvostaisin kalliimpiakin koruja :) Hauskat kultapalloiset sormukset löysin Glitteristä toissa viikolla, ja molemmat korvisparit tilasin Asokselta heinäkuussa. Ihana valkoinen satiiniscrunchie helmellä löytyi myös Glitteristä kotinutturaa piristämään, voiko söpömpää olla?!

Ihanaa sunnuntaita kaikille!

Täydellinen aamupala Helsingissä

August 15, 2020

En syö aamupalaa lähes ikinä, koska en pysty syömään mitään heti aamulla, mutta hieman myöhemmin syötäviä brunsseja rakastan. Olen kuitenkin ollut tosi huono löytämään kahviloita ja ravintoloita Helsingistä, eli olen aina vähän hukassa niiden kanssa jos joku kysyy suosituksia... Kerrankin siis tässä tulisi nyt yksi erittäin vahva suositus, käytiin tänään nimittäin testaamassa ystäväni Iidan kanssa Iso-Roballe vasta auenneen Animan tarjonta.

Animalla on suloinen pieni terassi, joka tosin on niin suosittu, että paikkaa voi olla ruuhka-aikaan vaikea saada. Me jäätiin hetkeksi kuitenkin kytikselle, ja saatiin lopulta meille kahdelle riittävä reunapöytä. Sisätilatkin olisivat olleet oikein viihtyisät :) Menu on juuri sopivan kokoinen, ei liian suuri tai liian pieni. Mä tilasin lehtikaalipesto & ricotta toastin, smoothie bowlin sekä appelsiinimehun. Iida tilasi saman toastin, jälkkäriksi tuollaisen vadelmatoastin sekä jonkin toisen mehun, olisikohan siinä ollut porkkanaa. Mehut olivat tuorepuristettuja.

ANIMA (Iso Roobertinkatu 24, Helsinki)

Ja voi että se oli hyvää. Niin hyvää, että teki mieli itkeä! Tuo pestoleipä oli ehkä parasta, mitä olen ikinä syönyt, ihan kaikissa maailman ruokakategorioissa. Myös smoothie bowl talon itsetehdyllä granolalla hupeni parempiin suihin hyvin nopeasti ja Iidan jälkkäritoast oli aivan superhyvää, kun maistoin siitä pienen palan. Jos jotain huonoa pitäisi keksiä, oli mun 5€ maksanut appelsiinimehu todella pieni ja siitä ei riittänyt kuin ihan muutama pieni huikka. Kuvasta ei sitä näe, mutta Iidan mehulasi oli siis paljon suurempi kuin mun, ja mulla oli jääpaloja, ja silti lasi oli täytetty vain noin puolilleen.

Instagramin mukaan Anima tarjoilee myös viinejä, olutta ja drinkkejä. Ehdottomasti täytyy siis mennä joku ilta tuonne Joen kanssa deiteille testaamaan joku ihana drinkki tuon pestoleivän kaverina, nam!

Iloista viikonlopun jatkoa!

Kolmen värin sääntö

August 14, 2020

Rakastan lukea erilaisista pukeutumiseen ja ulkonäköön liittyvistä leikkisistä säännöistä, joita klassisen kauniit tyyli-ikonit noudattavat. Tähän teemaan liittyvää artikkelia tällä viikolla lueskellessa tajusin, etten kuollaksenikaan muista, olenko ikinä kertonut teille itse noudattavani pukeutumisessa pääasiassa kolmen värin sääntöä?

Luin tästä joskus aikoinani jostain muotilehdestä, joita suurkulutin Lontoossa muotimarkkinointia opiskellessani, ja otin sen jo silloin käyttöön. Edelleenkin joskus (ja varsinkin vuosina 2013-2015) päälleni eksyy mitä kirjavinta settiä, mutta huomaankin sen siinä omassa olossa ja itsevarmuudessa! Se on tosi jännä juttu, mutta kun asun harmonia katoaa, myös oma oloni on vähän epämukava. Kolme väriä on juuri tarpeeksi tuomaan mielenkiintoisia kontrasteja ilman, että kokonaisuus on yksinkertaisesti liikaa.


H&M blazer
Zara body
Vagabond heels
Rebecca Minkoff bag

Kaksi väriä taas olisi mielestäni liian vähän ja liian tylsä. Kuten yläpuolella sanottua, en noudata tätä mitenkään orjallisesti, mutta olo on tosiaan kotoisampi niissä asuissa, joissa tämä periaate toteutuu! Tykkään myös jatkaa värikkäästä printtivaatteesta löytyvää sävyä toisessa vaatekappaleessa yksivärisenä, koska näin koko asu kietoutuu kauniisti yhteen.

Ennen en voinut muuten myöskään edes kuvitella pukevani kullan sävyisiä koruja, mutta nykyään ne on ihan mun lemppareita, eritoten yhdistettynä helmiin. En äkkiä keksi kauniimpaa, kuin erilaiset, modernit helmikorvakorut kullan sävyisillä metalliosilla. Ennen puin aina vain hopean sävyisiä koruja, vihkisormuksenikin on valkokultainen...

Onko teillä mitään hassuja sääntöjä pukeutumisen suhteen? Kumpi teitä viehättää enemmän, hopea vai kulta?

Kesä puhelimen linssin läpi

August 11, 2020

Monet pienet kesähetket jäävät tallentamatta ja osa tulee tallennettua vain puhelimella pikaisena räpsynä. Siivoilin puhelinta yksi päivä ja muistelin menneen kesän ihania hetkiä, niin moni oli jakamatta täällä blogin puolella! Tässä siis nopeita puhelinräpsyjä tältä kesältä! Osa on vilahtanut Instagram-stooreissani (@katrikonderla), osa ei ole nähnyt päivänvaloa ennen tätä postausta.


1. Käytiin tällä viimeisimmällä Mikkelin reissulla isäni ja äitipuoleni kanssa Naisvuoren vohveleilla! Tulevaisuudessa on pakko muistaa, että yksi riittää jaettavaksi, on meinaan sen verran tykki annos :D

2. Meidän kurpitsa kasvaa kasvamistaan! En kuollaksenikaan muista, onko tämä nyt niitä pieniä koristeellisia versioita vai semmoinen, josta kasvaa isompi versio halloweeniksi. Tunnistaako kukaan?

3. Joe pesemässä sankoa järvessä mökillä auringonlaskussa - ah, idylliä :D

4. Yksi Joen synttärilahjoista mulle, ihanan (toistaiseksi) puhtaanvalkoiset Niket!!!


5. Fiilistelin kummityttöni ristiäisiin mennessä näitä Asoksen huikeita helmikorviksia!

6. Joe irroittamassa niitä sons of a bitch verholautoja...

7. Minä ja maailma Neitvuorella! Tuosta näkymästä ei pääse yli eikä ympäri.

8. Katselin, että onko ripsistä mitään jäljellä enää kun unohdin hetkeksi ripsiseerumin käytön... No onhan niistä!


9. Kummitytön ristiäiskakut, nam! Passionhedelmää ja suklaata.

10. Minä ja ihana pieni tummatukkainen kummipulleroiseni.

11. Niin freesin tuoksuiset Dermosilin Sauna-sarjan tuotteet, jotka vein mökille.

12. Upein auringonlasku ikinä ja kuvassa ei muuten ole filteriä!


13. Mun synttäriaamun hemmotteluita, ilmapalloja, lahja laamapaperissa ja lasipullokokista!

14. Upeita mustakeskustaisia kukkia Kenkäveron puutarhassa.

15. Joe fiilisteli Kenkäveron turistipenkkiä.

16. Maailman paras kyltti Olokorjaamo-pubissa, jossa pysähdyttiin matkalla mökille :D

Ekaa kertaa Muumimaailmassa

August 10, 2020

Loman ihka ensimmäisenä päivänä otettiin nokka kohti Muumimaailmaa pienen 4-vuotiaan kummityttöni perheen kanssa! He ajoivat Naantaliin Tampereelta ja me tietenkin Helsingistä ja tavattiin sitten Muumimaailman sillalla. Heti päivän aluksi saatiin niskaan aivan törkeän kova rankkasade, ja sateenvarjoista huolimatta kastuttiin ihan litimäriksi! En muista, milloin viimeksi olisin kävellyt kengissä, jotka tuntuvat vesisangoilta, mutta ennemmin meitä nauratti kuin harmitti :D

Joen sanoin se ei tosiaan tunnelmaa haitannut, koska muumeissahan tunnelma on usein vähän harmaa ja syksyinen. Ja päivän mittaan sää muuttuikin sitten aurinkoiseksi ja illalla jopa kuumaksi. Nähtiin kotimatkalla valehtelematta melkein parikymmentä sateenkaarta ja yhtä peltoa ohittaessa myös kolme peuraa. Voiko idyllisempää Muumimaailman matkaa olla...


En muuten tiedä, kuka odotti tätä vierailua kaikista eniten: 30-vuotias mieheni, 4-vuotias kummityttöni vai tämän 6-vuotias isoveli, sen verran kova Muumi-fani Joe on... Hän katsoi jo lapsena Briteissä ahkerasti muumeja ja itseasiassa tutustuttiikin vuonna 2012 juuri muumeista keskustelemalla, heh. Olin itsekin tosi innoissani, koska en ole koskaan ennen käynyt Muumimaailmassa ja oli ihan huikeaa vihdoin päästä sinne!

Olin kyllä Joelle vähän kateellinen, hänellä nimittäin oli tuolla hupparin alla maailman siistein muumiteemainen Mörkö-teeppari. Munkin oli tarkoitus ottaa mukaan Mörkö-kangaskassini, mutta unohdin sen loman alkaessa töihin. Buu!


Kaikista eniten muhun tekivät vaikutuksen Tuutikin uimahuone sekä Muumimamman Suuri Kurpitsa. Kurpitsa viehätti syksyhullua kurpitsakasvattelijaa, ja Tuutikin laiturissa ja uimahuoneessa oli jotain tosi ihanan melankolisen lempeää. Rakastan muumeissakin niitä talvijaksoja, joissa uimahuone on lumen peittämä ja ilmassa on vain hiljaisuus. Tuo iloinen ja pirteän värinen Drontti Edvard oli ihan täydellinen lisäys merimaisemaan, erityisesti harmaana ja pilvisenä päivänä.

Iso osa palveluista oli suljettuna, en tiedä liittyikö se keskipäivän sateeseen. Se vähän harmitti, varsinkin kun sade oli jo yhden-kahden aikaan ohitse ja vohvelikahvilat, ravintolat ja jätskipaikat olisi aivan hyvin voinut avata. Toki ymmärrän, että ehkä henkilökunnan määrä oli arvioitu etukäteen sääennusteiden mukaan ja olisi ollut haastavaa lyhyellä varoitusajalla saada kokonaisia ravintoloita auki.


Oltiin ruokaa onneksi syöty jo matkalla Muumimaailmaan, mutta herkkuhammasta kolotti ja kovaa. Onneksi muumikauppa ja metrilakukoju oli auki, niin ostin sitten lakuja ja pari ihanaa mustavalkoista postikorttia!

Muhun teki ison vaikutuksen se, miten mainiosti hahmojen näyttelijät pysyivät rooleissaan myös silloin, kun lapsia ei ollut lähettyvilläkään. Kun asiakkaiden määrä väheni, rupesivat he pelaamaan lautapelejä Muumitalon terassilla edelleen roolejaan ylläpitäen :D Joe fiilisteli koko Muumimaailman luonnonläheisyyttä ja sitä, miten ihanasti luonto on otettu mukaan saaren suunnitteluprosessiin.


Muumilaaksosta ei varmastikaan tule kohdetta, johon tulisi ihan joka vuosi päästä, mutta se oli silti ehdottomasti näkemisen arvoinen paikka. Ja Naantali oli näin ensikertalaisen näkökulmasta vielä sitäkin ihanampi kaupunki! Vitsit, minkä haavekelan se vanhakaupunki tässä päässä pyöräytti käyntiin...
Powered by Blogger.
Theme Designed By Hello Manhattan

Your copyright

& KATRI K. 2020